Kanta-Häme

Emilia Sisco saattaa olla Suomen seuraava iso bluestähti

Youtubeen ladatussa videoklipissä nuori, tumma nainen laulaa bluesia hitaasti, venytellen. Ääni on matala, rosoinenkin.

Summertime, and the living is easy…Jazzin kuningatar Ella Fitzgerald veti Summertimea silmät ummessa. Niin vetää myös videon nainen. Välillä hänen katseensa hakeutuu säestäjään, nuoreen kitaristiin. Katseet kohtaavat.

Videon solisti on blueslaulaja Emilia Sisco, viralliselta nimeltään Heinonen. Häntä säestää avopuoliso, muusikko Robbie Hill. Duo on asunut ja keikkaillut yhdessä vuosia. 

Emilia Sisco pelmahtaa Kiasman aulaan Helsingin lumipyrystä. Hiuksensa hän on työntänyt piiloon lätsän sisään. Hiusmuotinäytöstä varten pikimusta kiharapilvi on värjätty vaaleaksi. Tai oikeammin keltaiseksi.

Avarassa aulassa laulaja ottaa tanssiaskeleita, vaikka musiikki ei soi. Edellisenä iltana hän on heittänyt klubikeikan, mutta valvominen ei näy kasvoilta. Silmistä pirskahtelee ilo.

On hänen 26-vuotissyntymäpäivänsä. Illalla sitä juhlitaan ystävien kanssa Helsingin yössä.

Suuri yleisö tuskin on koskaan kuullutkaan Emilia Siscosta. Hän saattaa olla Suomen bluesin nuori toivo, uusi Aija Puurtinen. Viikko sitten hän pokkasi Finnish Blues Awards -gaalassa Vuoden 2017 tulokas -palkinnon.

Voitto poiki hetkessä lisää keikkatarjouksia.

– Ihan mahtavaa! Palkinto antoi inspiraatiota tehdä sitä, mitä teen. Olen siitä otettu. En ikinä ajatellut, että minua kukaan ajattelisi.

Bluespiireissä Sisco on tietysti pantu merkille jo aikoja sitten. Nuori naissolisti on keski-ikäisten ja sitä vanhempien miesten dominoimassa bluesgenressä poikkeusyksilö.

Ensi kertaa hän nousi esiintymislavalle 15-vuotiaana, rasisminvastaisessa tapahtumassa. Sitä edelsivät kymmenet esiintymiset koulujuhlissa.

Kerran Siscon keikkaa kävi katsomassa Suomen ykköshuuliharpisti, Helge Tallqvist. Se oli Siscon menoa. Keikan jälkeen Tallqvist pyysi häntä yhtyeensä vokalistiksi.

– Sanoin, että todellakin tulen!

Tallqvistin ehdotuksesta nuori laulaja otti käyttöönsä taiteilijanimen Sisco. Se tulee hänen toisesta etunimestään, Siskosta.

Kotimaisen bluesin tulevaisuudesta julkisuudessa huolta kantanut konkari on aiemmin värvännyt yhtyeensä solistiksi Talent-kilvasta julkisuuteen ponnahtaneen Ina Forsmanin. Kokenut muusikko haluaa nostaa esiin nuoria blueslupauksia.

– Kaikki ovat kannustaneet minua ihan sikana. Kertaakaan vastaan ei ole tullut dissaamista, Sisco viittaa miesvaltaiseen bluesmuusikkokaartiin.

Laulaessaan Sisco kuulostaa ikäistään vanhemmalta. Blueslaulajalle siitä on tietysti pelkkää etua. Se pönkittää lavauskottavuutta.

Blueslegendojen, kuten Billie Holidayn ja Etta Jamesin, tulkintaa väkevöittivät rankat elämänkokemukset. Jotkut väittävät, että vain heidän kaltaisensa, elämää nähneet, voivat laulaa bluesia vakuuttavasti. Eivät nuoret.

– Ei pidä paikkaansa. 

B.B. King aloitti bluesin soittamisen ehkä 17-vuotiaana ja Etta James lauloi suosituimman albuminsa parikymppisenä. Moni aloittaa nuorena. Se on ihmisestä kiinni.

Mieluiten Sisco tulkitsee alakuloisia ja melankolisia, nostalgisia melodioita. Niissä voi olla pientä, kieroa twistiä. Kuka on sanonut, ettei juomisongelmasta saa laulaa, vaikka ei olisi sellaista kokenut?

Juuri niin Sisco tekee.

– Olen hiukan dramaattinen tyyppi. Minua kiehtoo ihmisen musta, pimeä puoli. Kaikissa sitä on vähän. Nykyään ihmiset yrittävät näyttää vain positiivista puoltaan. Pimeää puolta pitää piilotella. Typerää.

Omissa sanoituksissaan ja sävellyksissään Sisco liikkuu aihepiireissä, jotka uskoo tuntevansa. Siis nuoren ihmisen elämän iloissa, suruissakin.

– Kaikessa, mikä liittyy itseeni. Rakkaus, parisuhteet. Biletys, hän nauraa.

Bluesissa sanoituksilla on jättirooli. Ne eivät saa helistä tyhjää.

– Sanoista saa voimaa. Pitää tarkoittaa sitä, mitä laulaa. Lavalla pitää melkein osoittaa jotakin ihmistä ja sanoa, että hei, sinä!

Laulajana Sisco on itseoppinut. Pikkutyttönä hän opetteli laulamaan kuuntelemalla bluesklassikoita. Oppimateriaalista ei ollut pulaa: lapsuudenkodin levyhyllyt pullistelivat vinyylejä.
Sisco lauloi salaa. Koulun jälkeen hän juoksi kotiinsa, latasi lp:t levylautaselle ja antoi palaa.

– Tiesin, että minulla on neljä tuntia aikaa ennen kuin mutsi tulee kotiin. Ne neljä tuntia lauloin. Hullaannuin ihan totaalisesti. Yritin oikein huutolaulaa. Ennen mutsin tuloa sammutin musiikit, Sisco nauraa.

Myöhemmin hänelle kerrottiin, että laulu oli kantautunut kerrostalon alakerrasta ylimpiin kerroksiin saakka. Koko rappu oli raikunut.

Teininä Sisco koki ensi kertaa, miltä tuntuu laulaa ja upota euforiseen tunnetilaan, josta käytetään termiä flow (suom. virtaus). Sama, selittämätön tunne valtaa hänet lavalla yhä uudestaan.

– Joku kitaristi saattaa soittaa tuntikausia ajankulua ajattelematta. Nautin laulamisesta samalla tavalla. Siitä tulee vähän niin kuin pakkomielle, tai jotain siihen suuntaan.

Lapsuudenkodistaan Sisco imi musiikkirakkauden, mutta häntä ei tuupittu laulamaan.

– Vanhemmat sanoivat, että kiva juttu, mutta opiskele kuitenkin. Kävin lukiot ja opiskelin ääniteknikoksi. Nyt vanhemmat ovat tosi fiiliksissä siitä, että minulla menee hyvin.

Siscon isä Veli Matti Heinonen oli nuorena bluesmuusikko ja äiti musiikin suurkuluttaja. Nuoruudessaan isä-Heinonen vilahti Aki Kaurismäen Calamari Unionissa muusikon roolissa. Äiti on lähtöisin Sambiasta, eteläisestä Afrikasta.

Kotona pääkielenä puhuttiin englantia.

Sisco tuntee olevansa onnekas kotoaan saamistaan vaikutteista. Hän on huomannut, etteivät kaikki nuoret ole koskaan kuulleetkaan bluesista. He ovat kuunnelleet Spotifysta, soittolistojen hallitsemilta radiokanavilta tai levyiltä sitä samaa, mitä muutkin. Siis valtavirtapoppia.

He eivät liiku paikoissa, joissa blues soi. 

– Minusta tuntuu, etteivät nuoret ole löytäneet tätä musiikkia. Itse olen aina ollut vähän outo musiikin suhteen. Kun 12-vuotiaana lauloin kavereilleni Billie Holidayta, he ihmettelivät, että mitä hemmettiä. Nykyisin hekin tuntevat Holidayn.

Sisco tietää, ettei blues ole musiikkiteollisuuden kärkituotteita.

– Ei se oikeastaan kiinnosta minua. Nykyään kaikki artistit kuulostavat ja näyttävät samanlaisilta. Moni yrittää sokeerata hurjilla jutuilla ja oudoilla musavideoilla. Kyllä he myöhemmin kyllästyvät saman toistoon ja laajentavat makuaan, Sisco uskoo.

Sisco ei voisi kuvitella hakevansa potkua uralleen Voice of Finlandista tai Idolsista.

Hän ei usko, että häntä edes ymmärrettäisiin.

– Ei se sopisi minulle ollenkaan. En näe itseäni esittämässä sellaisia biisejä, mitä ihmiset niissä kisoissa pannaan laulamaan. Se on ihan eri scene.

Nuori, nouseva bluestähti ei ole miettinyt tarkkaan tulevaisuuttaan, saati sitä, lyökö bluesbisnes leiville. Paraikaa hän viilaa ensimmäistä pitkäsoittoaan.

– Jaksan tehdä tätä niin pitkään kuin elän. Mitään glamour-elämää minun ei tarvitse elää, kunhan saan tehdä sitä, mistä oikeasti tykkään. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että valitsen musiikin kaiken edelle.

Sisco kiepauttaa huivin kaulaansa ja pujahtaa ulos Kiasman pyöröovista. Sitä ennen hän antaa ison halauksen.

 

Päivän lehti

19.1.2020