Kanta-Häme

Enemmän kassatöitä ja vähemmän etuja

Vuoden alussa kaupan alalla arkipyhäjärjestelmän korvaava vuosivapaajärjestelmä herättää kysymyksiä kentällä.

Uusi järjestelmä on osa kilpailukykysopimuksen edellyttämää työajan pidennystä.

Kiteytettynä se tarkoittaa, että työntekijät eivät enää jatkossa saa vuosivapaapäiviä arkipyhistä, kuten loppiaisesta ja helatorstaista, vaan ne määräytyvät tehtyjen työtuntien mukaan.

Prisman kassayöntekijä Titta Rissanen vierastaa koko ajatusta – eikä hän ole yksin.

– Arkipyhäkorvaus oli selkeä juttu. Nyt kaikki pannaan uusiksi ja työntekijät ovat pihalla kuin lumiukot, hän kuvailee työntekijöiden yleistä tuntemusta.

Yhtenä ideana on, että koko- ja osa-aikaiset kaupan työntekijät ansaitsevat jokaisesta 220 tehdystä työtunnista 7,5 tunnin arvoisen palkallisen vapaapäivän.

Vuodessa palkallisia vapaapäiviä voi ansaita korkeintaan 6,5 päivää. Vuosivapaata alkaa kertyä vasta, kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta.

Aiemmin määrä oli keskimäärin 8,4 vapaapäivää riippuen siitä, mille viikonpäiville pyhät kalenterissa osuivat.

– Tuntuu siltä, että se tarkoittaisi entistä enemmän töitä ja vähemmän etuja eli pyhät istutaan kassalla ilman erikoispalkkioita.

Kukaan ei vielä täysin tiedä, miten vuosivapaajärjestelmä mahtaa käytännössä toimia.

– Kunpa joku kertoisi selkokielellä, mitä koko järjestelmäuudistus tarkoittaa käytännössä.

Palvelualojen ammattiliiton (Pam) valtuuston puheenjohtaja Sirpa Laakso sanoo ymmärtävänsä työväen tuskastumisen.

Laakso kuitenkin vakuuttaa, että arkipyhälisät maksetaan jatkossakin, vaikka kyseiset päivät eivät vapaapäiviä kerryttäisikään.

– Nopeasti sorvattu sopimus näyttää äkkiseltään sekametelisopalta, jota lukiessa tekee mieli nostaa kädet pystyyn. Kentältä on tultu nykäisemään hihasta ja kysytty neuvoja, hän kertoo.

Tulkinnat vaihtelevat aloittain. Laakson mukaan uudella järjestelmällä pyritään pitämään myös osa-aikaisten työntekijöiden puolia.

– Osa-aikaisia on eniten kaupan alalla, noin 70 prosenttia. Heidän leipänsä on ripoteltu murusiksi maailmalle.

Laakson mukaan tärkeä kysymys on, kuinka osa-aikaisten työtunteja seurataan, jos he työskentelevät viikon aikana vaikka neljässä eri kaupassa.

– Työntekijältä vaaditaan aiempaa enemmän tarkkuutta.

Kiky-sopimuksen työajanlisäys on 24 tuntia.

– On vaikea uskoa, että pienipalkkaisten joustaminen olisi ratkaisu talouden kohentumiseen. Pelkästään sillä ei Suomea saada nousuun, Laakso huomauttaa.

On täysin työnantajasta kiinni, kuinka työajanpidennys käytetään, ryppyotsaisesti työntekoon vai henkilöstön hyvinvoinnin hyväksi.

– Ei työntekijöiltä tarvitse aina ottaa, heille voi myös antaa. Työajanlisäyksen voi käyttää myös tykypäiviin tai 24 tunnin risteilyyn Tallinnaan. Väitän, että nämä motivoivat enemmän kuin pidempi työaika.

Lisäksi päänvaivaa ovat työntekijöille aiheuttaneet kauppojen aukiolojen vapauttaminen ja työajan tasoittamisjärjestelmä.

– Niiden piti selkeyttää tilannetta. Tasoittaminen tarkoittaa sitä, että kaupan alalla jouluna tehdyt pitkät työputket ovat pois tammikuun työtunneista.