Kanta-Häme

Ensi kaudesta tulee vielä vaikeampi

Forssan Siparintiellä hyörii tarmokas emäntä, jonka vauhti ei vuosien varrella ole ainakaan hiipunut.

Perjantaina 70 vuotta täyttävä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) tunnustaa, ettei tunne itseään päivääkään yli kuusikymppiseksi. Jos lääkäri suo, Anttila pyrkii jatkokaudelle myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

– Muisti pelaa, kroppa on kunnossa ja tunnen itseni muutenkin hyväkuntoiseksi. Tavoitteeni on olla vielä omieni tukena eduskunnassa, sillä seuraava vaalikausi tulee olemaan vielä nykyistäkin haasteellisempi, Anttila sanoo.

Sen suurempia tavoitteita ministerinä, puhemiehenä ja puolueen varapuheenjohtajanakin toiminut tahtonainen ei poliittiselle tulevaisuudelleen ole asettanut. Viime vuosina hän on vaikuttanut paljon myös taustavoimana.

– Olen toiminut näille nuoremmille mentorina, mikä on ollut hyvin mielenkiintoista. Kokemuksensa voi antaa käyttöön myös hallituksen ulkopuolella, Anttila sanoo.

Suhteet elintärkeitä

Hänelle tuli tänä vuonna 30 vuotta täyteen kansanedustajana. Yhtäjaksoisella uralla oli tosin 2,5 vuoden mittainen tauko, kun Anttila toimi europarlamentaarikkona Brysselissä.

– Kokemus oli äärettömän arvokas, sillä ministeriksi tullessani tunsin jo talon tavat ja päättäjiä. Ilman hyviä henkilökohtaisia suhteitani Suomella ei olisi saanut kymmenen prosentin tuotantoon sidottuja tukia, Anttila toteaa viitaten vuonna 2008 neuvottelemaansa ratkaisuun. Sitä sovelletaan painotetusti A- ja B-alueen Suomessa edelleen.

Erityisen harmissaan Anttila onkin siitä, ettei Etelä-Suomen 141-tukien säilyttämiseksi tehty tällä hallituskaudella kunnollista poliittista yritystä.

– Ministeri Jari Koskisen ongelmana ovat 200 miljoonan euron budjettileikkaukset, jotka ovat muita ankarammat, koska kokoomus ei niitä torjunut hallitusneuvotteluissa. Sen takia hän on joutunut katsomaan kaikkea säästölasien läpi. Ehkä sen vuoksi 141-tuet päästettiin menemään, Anttila pohtii.

Kasvun eväät puuttuvat

Anttila aloitti eduskuntatyönsä suljetun talouden aikaan, jolloin ”markkinatalous ei ollut isäntä, vaan me poliitikot teimme päätökset”.

Rahamarkkinoiden vapautuminen alkoi 1987–88 ja pahimmillaan 90-luvun alun lamavuosina korot nousivat 15–17 prosenttiin.

– Idänkaupan romahtaminen ja taloudellinen taantuma johtivat siihen, että olimme vain tuntien päässä joutumisesta IMF:n holhoukseen. Ahon hallitus istui harva se viikonloppu kriisikokouksissa, Anttila muistelee.

Tänä päivänä korkotaso määritellään vapaasti markkinoilla. Anttilan mukaan ihmisten on vaikea hahmottaa, mitkä asiat päätetään Suomessa, mitkä Brysselissä ja miten suuri rooli on kasvottomilla markkinavoimilla.

– Meillä ei ole kilpailukykyä, vaikka olemme vientivetoinen maa. Meiltä puuttuvat uuden kasvun eväät, Anttila sanoo.

Teollistuttava uudelleen

Hänen mukaansa hallituksen olisi kannattanut ottaa oppositio mukaan etsimään uutta kasvua.

– Juha Sipilällä olisi ollut hyviä ideoita. Hän olisi esimerkiksi sijoittanut valtion Telia-Soneralta vuosittain saamat 80 miljoonaa euroa pieniin kasvuyrityksiin. Kyse olisi siis sijoituksesta, joka tulisi valtiolle tuottoina takaisin, Anttila sanoo.

Hänen mukaansa Suomen teollinen perusta pitäisi rakentaa uudelleen. Erityisen lämpimästi hän puhuu uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton puolesta.

– Suomi teki virheen määräämällä turpeelle tuplaveron. Se on aiheuttanut sen, että me käytämme kivihiilenmustaa tuontienergiaa. Vihreiden johtaja Helsinkikin lämpiää hiilellä, Anttila päivittelee. (HäSa)