fbpx
Kanta-Häme

Ensiapua myös mielelle

Suomen Punaisen Ristin henkisen tuen työ täyttää tänä vuonna Hämeenlinnassa 20 vuotta. Henkiseksi ensiavuksikin kutsuttu työ sai alkunsa Hämeessä vuonna 1995.

Henkisellä tuella tarkoitetaan keskustelu- ja kriisiapua, jota annetaan välittömästi onnettomuuden jälkeen. Viranomainen kutsuu SPR:n henkisen tuen ryhmän paikalle esimerkiksi tulipalon, itsemurhan tai kolarin jälkeen auttamaan uhreja tai omaisia.

– On tärkeää, että kriisin alkuvaiheessa ihmiset kokevat, että on joku, joka kuuntelee heitä, kertoo 17 vuotta ryhmän toiminnassa mukana ollut Eeva Myyryläinen.

Henkisen tuen historia alkoi Hämeenlinnassa tarpeesta.

Hämeenlinnaan alettiin 1990-luvun alussa perustaa ammatillista debriefing-ryhmää. Debriefing eli kriisitilanteen jälkipuinti tehdään kuitenkin vasta muutama päivä tapahtuman jälkeen, joten varsinaista hätäapua ei aiemmin ollut tarjolla.

Debriefing-ryhmä sai aikanaan tehtävän, joka edellytti kuitenkin välitöntä kriisiapua. Soitto tuli psykoterapeutti Pia Yli-Pirilälle, joka oli mukana debriefing-ryhmässä ja SPR:n työssä.

– Muistan, kun olin kotona tapetoimassa, kun puhelu tuli, Yli-Pirilä kertoo.

Yli-Pirilä alkoi kehittää Hämeenlinnan SPR:lle tällaista toimintamuotoa, joka toimisi päivystysperiaatteella ja virka-ajan ulkopuolella.

– Osastomme oli asialle myötämielinen, ja siitä toiminta alkoi.

Yli-Pirilä toimi perustamansa henkisen tuen ryhmänvetäjänä toistakymmentä vuotta, ja nykyisin hän on ryhmän työnohjaaja ja kouluttaja.

Vuosien mittaan SPR:n osastot ympäri Suomea alkoivat perustaa vastaavaa päivystysjärjestelmää, jollainen Hämeenlinnassa toimii. Viime vuoden lopussa yli puolet Suomen vajaasta 500 SPR-osastosta pyörittää henkisen tuen ryhmää.

Ensimmäisen kahden vuoden aikana työtehtäviä tuli niukalti. Uutta toimintamuotoa ei oikein tunnettu tai tiedetty, mihin sitä voisi käyttää.

SPR:n henkinen tuki saa nimittäin kutsunsa työhön pelastusviranomaisilta, kuten yhteispäivystyksestä tai poliisilta suoraan.

– Muistaakseni kolmantena vuonna tehtävien määrä kasvoi, kun meidät opittiin hälyttämään. Parhaimpana vuonna hälytyksiä on meillä ollut 32, ja yhden hälytyksen aikana voi olla useampia autettavia, Myyryläinen kertoo.

Yleensä tehtävään lähtee kaksi ryhmän jäsentä.

– Taakkaa on hyvä saada jaettua, Myyryläinen lisää.

Viime aikoina henkisen tuen työtä on alettu kehittää jalkautuvaan suuntaan. Mallia otettiin joensuulaisilta kollegoilta, jotka ovat muutaman vuoden ajan pitäneet Ilosaarirockissa päivystysryhmää.

– Meillä oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa ryhmä Wanaja-festivaalilla, kertoo ryhmän nykyinen vetäjä Anne Sillankorva.

Tehtävien ja työn määrä on tänä vuonna ollut edellisvuotta suurempaa. Viime vuonna tehtäviä oli tosin poikkeuksellisen vähän, yhdeksän kappaletta.

Sillankorvan mukaan tehtävämäärä riippuu siitä, paljonko viranomaiset kutsuvat heitä apuun.

– Tarvetta olisi varmasti enemmän. HÄSA

Menot