Kanta-Häme

Ensimmäinen nainen - Hämeen Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Terttu Häkkinen on tehnyt monella tavalla historiaa

Hämeen Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Terttu Häkkinen on tehnyt monella tavalla historiaa.
Terttu Häkkinen on tekemisessään miettinyt aina lukijaa. – Lukijan pitää ymmärtää ja hänelle pitää avata, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

2010-luvulla on puhuttu median suuresta murroksesta. Kuohunta on kuitenkin alan jatkuva olotila. Kun Terttu Häkkisestä tuli päätoimittaja vuonna 1992, hänen piti ensi töikseen saada kustannuksista viidennes pois. Se tarkoitti määräaikaisten toimittajien ja avustajien irtisanomisia.

Samaan aikaan digitalisaatio eteni. Seitsemän päivänä viikossa lehti piti tehdä, vaikka puolet väestä istui kouluttautumassa uuteen tekniikkaan.

– Toimituksessa työtä on tehty vuosikausia jatkuvan muutoksen keskellä.

 

Terttu Häkkinen tuli Hämeen Sanomiin kesätoimittajaksi vuonna 1964. Ansioluettelossa painoi paitsi neljän vuoden toimittajaopinnot nykyisessä Tampereen yliopistossa, kokemus lehtialasta, myös ajokortti. Aamulehden silloinen toimituspäällikkö Allan Liuhala, toimittajakoulutuksen sivutoiminen lehtori, varoitti nuorta naistoimittajaa saattamasta häntä häpeään. Hän kun oli suositellut Hämeen Sanomien päätoimittajalle Leo Hallalle oppilastaan.

– Tein töitä usein vapaapäivinäkin, etten saattanut opettajaani häpeään, Häkkinen nauraa.

Kun Häkkisestä vuonna 1992 tuli Hämeen Sanomien vastaava päätoimittaja, eläkkeelle siirtynyt Liuhala kehotti Häkkistä soittamaan, jos hän tarvitsee apua.

– Se puhelinlinja oli kuumana.

Häkkinen oli ensimmäinen vastaava naispäätoimittaja suomalaisissa seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvissä sanomalehdissä.

Sitä ennen Häkkinen oli toiminut muun muassa uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

– Toimituksessa osa väestä vastusti valintaani. Sen tiesin jo ennen kuin suostuin tehtävään. Kannustusta pestiin tuli kuitenkin myös toimituksesta sekä maakunnasta ja Hämeen Sanomien silloiselta hallitukselta ja johdolta. Tiesin, ettei tehtävä ole helppo.

 

”Kokoon ja levikkiin nähden naispäätoimittajan luotsaama lehti sai paljon näkyvyyttä valtakunnallisesti.”
Ensimmäisenä naispäätoimittajana Häkkinen sai paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia vaikuttaa valtakunnan näköalapaikoilla. Häkkinen oli muun muassa Sanomalehtien liiton toimitusjaoston puheenjohtajana järjestämässä alan koulutusta ja valmistelemassa kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Hän myös oli monta kautta Julkisen sanan neuvostossa.

– Kokoon ja levikkiin nähden naispäätoimittajan luotsaama lehti sai paljon näkyvyyttä valtakunnallisesti.

Päätoimittajien ja valtakunnan vaikuttajien tapaamisissa Häkkinen sijoitettiin yleensä isännän viereen. Siinä oppi tuntemaan valtakunnan valtaapitävät hyvin.

Naisinvaasio alkoi Häkkisen päätoimittajuuden aikana. Esimerkiksi eduskuntaan yritettiin saada läpi sata naisedustajaa. Naispappeuden hyväksymisessä elettiin myös kuumia aikoja.

Samaan aikaan Hämeen Sanomien ensimmäinen nainen loi mielikuvaa ja brändiä maakuntalehdestä ympäri Suomea. Maakuntalehden päätoimittajana Häkkinen puolusti naisia eri aloilla.

 

Journalistisesti Häkkistä lähellä olivat uutiset, mutta myös hyöty- ja palvelujournalismi. Hän oli kehittämässä Hämeen Sanomiin muun muassa Päivänkohta-osastoa ja erilaisia hyötypalstoja.

Hän oli myös käynnistämässä maakuntalehtien yhteistyötä. Syntyi Treffi-liite, jossa julkaistiin televisio-ohjelmat ja journalistista sisältöä.

– Vähäsen ylpeä olen myös kesädekkarista, jonka ideoin.

Ensimmäisenä kesädekkaristina oli Leena Lehtolainen, ja Häkkinen myi tarinan moneen lehteen. Ideana oli saada heinäkuun hiljaisiin uutislehtiin sisältöä.

– Tuohon aikaan lehdillä oli ensiyön oikeus eli julkaista oma kuuma uutinen ensimmäisenä. Se oli monessa yhteistyöideassa este.

 

Häkkisellä on kuusi veljeä, joiden keskellä on hän tottunut elämään ainoana tyttönä. Päätoimittaja ei olekaan sen vuoksi eritellyt sukupuolia.

– En ole nähnyt miehiä tai naisia, vaan ihmisiä. Herrapelkoa minulla ei ole ollut.

Tosin päätoimittajana hän sai paljon palautetta urheilu-uutisoinnista. Monen lukijan mielestä sitä oli liikaa.

– Tiesin, ettei siihen voi puuttua, mutta sanoin, että tehdään jotain, mihin ukot eivät kajoa.

Syntyi Miehiltä kiellettyä -palsta, jossa haettiin vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Ensimmäinen kysymys taisi olla: miksi sukkahousut menevät aina kierteelle.

Häkkinen kertoo olleensa aina idealinko. Erilaisia juttuaiheita vain tupsahtaa päähän jatkuvalla syötöllä myös eläkkeellä. Niitä Häkkinen lähettää toimitukseen edelleen. HÄSA

 

 

Terttu Häkkinen

Päätoimittaja emerita.

Perhe: puoliso Kalevi Häkkinen, yksi poika ja kaksi lapsenlasta.

Asuu Hämeenlinnassa.

Harrastaa muun muassa hiihtoa.

Vaikeinta uralla: irtisanomiset

Mikä ärsyttää nykyjournalismissa? Minä-journalismi. Lukijaa kiinnostavat enemmän lähde ja asia kuin toimittajan oma mielipide.

Mitä pitäisi muistaa? Pihtiputaan mummo. Jutut pitää kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää.