Kanta-Häme

Ensimmäiset ulkokanojen munat markkinoilla

Tämän kuun alusta S-ryhmän Prismoissa on ollut myynnissä Suomen ensimmäisen, Somerolla sijaitsevan Vaahteramäen tilan ulkokanalan tuottamia kananmunia.

Ulko- eli free range -kanojen myötä Suomen markkinoille on tuotu uusi munaluokka, ulkokanojen munat. Kuluttaja tunnistaa ne virallisesta tuotekoodista 1 FI. Kolme muuta myynnissä olevaa munaluokkaa ovat virikekanojen, lattiakanojen ja luomukanojen munat, joilla niilläkin on omat tuotekoodinsa.

– On hienoa päästä tuottamaan kuluttajille uusi tuote. Tuotantotavat ja koodit pitäisi kuitenkin saada nykyistä selkeämmiksi, jotta kuluttajat tietäisivät oikeasti, mitä munia he ovat ostamassa, pohtii ulkokanalan omistaja Mikko Välttilä.

Kuluttajia sekoittavat lisäksi eri pakkaamoiden omat tuotemerkit.

Muninta lähellä maksimia

Periaatteessa free range -tuotannossa on kyse tavallisesta lattiakanalatuotannosta, mutta kanat pääsevät halutessaan joka päivä avonaisista luukuista katetulle, verkkoseinäiselle ulkoterassille ja neljän hehtaarin laitumelle.

– Laitumelle kanat eivät ole vielä uskaltaneet mennä, mutta terasseilla käy noin 400 kanaa per päivä. Kerran täällä ulkosalla oli kolmisenkymmentä munaa, mutta ne jäätyivät, kun oli pakkasta, Välttilä kertoo.

Tiloissa tepastelee yhteensä 8 500 kanaa kahdella eri puolella. Kukkoja on kummassakin kolme.

Kanat tuottavat noin 8 000 munaa päivittäin, eli munintaprosentti on noin 95, mikä kertoo kanojen hyvinvoinnista.

Siihen, onko ulkokanalassa tuotettujen munien maku talvella erilainen kuin muiden, Välttilä ei ota kantaa. Kesällä maku muuttuu voimakkaammaksi kanojen syömän ruohon ansiosta.

Sikala vaihtui kanalaan

Aiemmin 900 eläimen sikalaa pyörittänyt Välttilä lähti uuteen bisnekseen pakon sanelemana.

– Sikala ei tuottanut yhtään voittoa. En pystynyt selviämään lainanlyhennyksistä. Laskelmat näyttävät, että tämä on kannattavampaa kuin sikalabisnes.

Koska ulkokanalatuotanto on Suomessa uutta, Välttilä ei saanut mitään tukia sikalatilojen muuttamiseksi ulkokanalaksi saati sitten kananmunatuotantoon.

– Minun näkemykseni maataloustukiin on muutenkin, että niitä ei pitäisi jakaa lainkaan, vaan tilojen pitää tulla toimeen omillaan.

Investoinnin summaa hän ei kerro, mutta sanoo kustannusten pysyneen pieninä valmiin hallin ansiosta.

Rehun saanti ratkaisi

Mikkko Välttilä suunnitteli aluksi vuosi sitten huhtikuussa luomukanalaa, mutta tuli toisiin aatoksiin saatuaan vihiä, että ulkokananmunantuotanto voisi olla pian mahdollista Suomessakin.

Ulkokananmunantuotantoa hän halusi myös eettisestä näkökulmasta.

Merkittävä syy luomukanalaideasta luopumiseen oli se, että oikeanlaisen rehun saanti on Suomessa vaikeaa.

– Suomessa on noin 100 000 luomukanaa ja tilausta olisi toiselle sadalletuhannelle, mutta luomurehua ei ole saatavilla. Ulkokanat syövät tavanomaista rehua.

Välttilä seuraakin rehuntuottajan kanssa tarkasti, että kanat saavat rehussa sopivassa suhteessa ja sopivia määriä proteiinia ja energiaa. Rehun reseptiä muutetaan tarpeen mukaan.

Kanat ovat tuotteliaita munimaan 14–15 kuukautta, minkä jälkeen ne päätyvät itse minkinruoaksi.

Vaahteramäen tilan ulkokananmunat pakataan Munax oy:llä Laitilassa, ja kuluttaja löytää ne Laitilan kanatarha -tuotemerkin alta. (HäSa)

Päivän lehti

7.4.2020