Kanta-Häme

Ensin tulee teoria, sitten vasta tietokone

Ennen kuin kannettavat tietokoneet avataan luokassa, pitäisi miettiä, miksi niitä varsinaisesti käytetään.

Digitaalista oppimista ja uusia lukutaitoja tutkivan Rhode Islandin yliopiston apulaisprofessorin Julie Coiron mukaan ainakin yhdysvaltalaisissa kouluissa tekniikkainto voi jopa häiritä oppimista.

– Pelkään, että se viehätys, mikä tulee, kun luokkaan tuodaan kärryllinen läppäreitä, kiinnittää huomiot muualle sellaisella tavalla, joka ei ole hyödyllistä, Coiro sanoo.

Laitteiden käyttö on hänen mukaansa kuitenkin entistä olennaisempaa, koska lukemisen käytännöt muuttuvat. Kun tieto löytyi ennen yksien kirjojen kansista, sitä on nykyisin internet pullollaan. Tämän vuoksi esimerkiksi lähdekritiikki ja tiedonhakutaidot korostuvat. Coiro on ollut tällä viikolla luennoimassa hämeenlinnalaisille opettajille ja lukiolaisille opetusmenetelmistä.

Coiro arvioi, että parhaimmillaan tietotekniikan oikea käyttö voi parantaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yhteenkuuluvuuden tunne on oppimisen kannalta tärkeä, koska se antaa Coiron mukaan oppilaalle tunteen, että hänen työllään on merkitystä. Tunteella on puolestaan suora vaikutus oppimismotivaatioon.

Hän vetoaa Pisa-tutkimuksiin, jotka osoittavat, että vuosien 2003 ja 2012 aikana suomalaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne on pudonnut neljänneksi eniten. Edellä ovat ainoastaan Italia, Ruotsi ja Brasilia.

Coiron arvion mukaan tablettien ja kannettavien tietokoneiden käyttö auttaa lisäämään oppimishalua, kunhan niitä käytetään oikein. Käytännössä se vaatii, että oppilaiden annetaan tehdä entistä vapaammin tiedonhakua ja rakentaa omia töitään.

Esimerkiksi esseeaiheiden rajaus muuttuisi aiempaa löyhemmäksi ja huomio keskitettäisiin siihen, miten essee on rakennettu. Suorituksen arviointi perustuisi enemmän prosessiin kuin lopputulokseen.

– Meillä on nykyisin saatavilla digitaalisia työkaluja, joiden avulla voi seurata, nauhoittaa ja arvioida tekemisen prosessia, hän sanoo.

Esimerkiksi kirjallisesta tutkielmasta voidaan arvioida paitsi lopullista työtä myös sitä, miten oppilas on päätynyt ottamaan tietyt tiedot tutkielmaansa.

Coiro kutsuu lähestymistapaa nimellä Personal Digital Inquiry, henkilökohtainen digitaalinen arviointi. Ajatuksen taustalla on, että opettajat ohjaavat laadukkaan tiedon löytämiseen ja järjestelyyn. Lopullisen työn tekevät oppilaat itse hyödyntämällä esimerkiksi tietotekniikkaa itselleen mielekkäällä tavalla.

– Olen Yhdysvalloissa kiertänyt useita kouluja, joissa rehtori toteaa, että ei muuta kuin tietokoneet luokkaan! Joudun siinä aina kysyä, että onko luokassa oikeaa käyttämisen kulttuuria, Coiro sanoo.

Opettajan luoma luokan toimintakulttuuri on Coiron mukaan kaikkein tärkein asia, mitä tulee tietotekniikan hyödyntämiseen.

Jos opettaja antaa tilaa oppilaiden kysymiselle, argumentoinnille ja keskustelulle, ilmapiiriin sopii myös vapaamuotoinen työskentely.

– Toimintakulttuuri pitää tulla ensin. Tutkimukset osoittavat, että kun tällaiseen ympäristöön tuodaan esimerkiksi internet, voivat asiat mennä entistä pidemmälle, Coiro tiivistää. HäSa