Kanta-Häme

Ensin visio, sitten yhteistyö

Kanta-Hämeen matkailu kaipaa entistä vahvempaa visiota kehittyäkseen, arvioi matkailualan kouluttaja ja yrittäjä Kirsi Mikkola.

Mikkola on ollut Lapin matkailualalla mukana yli 20 vuotta. Moni asia, joita Kanta-Hämeessä haetaan, kuten yhteistyö matkailuyrittäjien kesken, on Mikkolan mukaan Pohjois-Suomessa huomattavasti pidemmällä kuin maan eteläisissä osissa.

– Ongelmat ovat erilaisia. Täällä puhutaan yhteistyöverkoston kehittämisestä ja markkinoinnista, kun Lapissa painitaan back office -toimintojen automatisoinnin kanssa, Mikkola sanoo.

Maakunnan matkailuyrityksillä on kuitenkin oppimishalua, ja sen vuoksi Mikkola on Hämeenlinnassa. Hänen johtamansa yritys Sähköinen Liiketoiminta Suomi oy on toiminut koulutusvastuussa Hämeen ammattikorkeakoulun Hamkin koordinoimassa Digikunto-koulutusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on parantaa valmistavan teollisuuden ja matkailualan yritysten kykyjä hyödyntää digitaalisia työkaluja bisnestensä parantamiseen.

Toukokuusta lähtien käynnissä olleet koulutukset ovat saaneet yrittäjiltä myönteistä vastaanottoa.

– Tällainen koulutus pitäisi kaikkien yrittäjien käydä, ennen kuin voi alkaa puhua yhteistyön kehittämisestä, totesi koulutukseen osallistunut Kalpalinnan toimitusjohtaja Jarmo Kalpala.

Digikunnon kohotusta on tarjottu toukokuusta lähtien 25 maakunnan yritykselle, ja koulutusohjelma päättyy tammikuussa.

Matkailualan kehittäminen on viime aikoina ollut huulilla muutoinkin Kanta-Hämeessä. Koulutuskuntayhtymä Tavastia on tänä syksynä käynnistänyt oman Matkalla kasvuun -hankkeensa, joka on suunnattu pienille matkailualan yrittäjille.

Vastaavasti alueen suurimpiin yksityisiin matkailuyhtiöihin kuuluva Vanajanlinna on ilmoittanut (HäSa 18.11.) hakevansa laajempaa yhteistyötä esimerkiksi yritysfuusion tai omaisuusjärjestelyjen kautta.

Sekä digitalisaatiolla että matkailualan keskinäisellä yhteistyöllä on pohjimmiltaan sama tavoite: saada alueen yritysten liikevaihto kasvamaan. Mikkolan mukaan verkkomaailmassa ensisijaista on saada tunnettuuden lisäksi asiakas helposti ostamaan palvelua verkosta.

Pelkkien yhteystietojen esilläpito ei riitä.

– Tuotteita pitää pystyä ostamaan suoraan verkosta. Matkailualalla hyvä puoli on, että jakelukanavia on paljon, mutta jakelukanavan valinnalla on merkitystä, hän sanoo.

Lisäksi palveluiden täytyy olla löydettävissä, minkä vuoksi hakukoneoptimointia on painotettu.

Matkailuyritysten yhteistyön yhtenä tavoitteena on tuotteistaa palvelut kokonaisuuksiksi, jotka ovat joko suorien asiakkaiden tai matkatoimistojen hankittavissa. Tuotepaketissa majoituksesta vastaisi yksi, ruoista toinen ja ohjelmasta kolmas yrittäjä.

Yhteistyön edellytys on, että paikalliset yritykset tuntevat seutukunnan toimijat, jotta tuotteita pääsee syntymään. Verkostoituminen on ollut yksi koulutuksen tavoite.

– Yksinkertaisimmillaan yhteistyö on toisen yrityksen suosittelua, toteaa koulutukseen osallistunut markkinointikoordinaattori Liisa Nurminen.

Yksi koulutuksen tarkoitus on ollut antaa pienyrittäjille perustiedot muun muassa markkinoinnista. Tammelalaisen Härkätien Elämysportaan yrittäjä Jorma Pura kertoo, että toistaiseksi nettitaidot on pitänyt opetella ”yrityksen ja erehdyksen kautta”. HäSa