fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Lääkärin työ alkaa epävarmuudesta – Kun Iivo Hetemäki aloitti työnsä KHKS:ssa keväällä 2020, koko maailma oli luisumassa vauhdilla kohti kaaosta

Sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki: "Jos en tunnista koronavirusta sairastavia potilaita oikein, pelissä on itseäni vanhempien työkavereiden sekä usein hauraassa asemassa olevien potilaiden altistuminen tarttuvalle, vaaralliselle taudille."
Kuva: Toni Rasinkangas
Usein puutteellistenkin tietojen varassa on vain pakko tehdä päätöksiä, kertoo lääkäri Iivo Hetemäki. Kuva: Toni Rasinkangas

Iivo Hetemäki työskenteli lähes koko kevään 2020 Kanta-Hämeen keskussairaalan koronakohortissa päivystävänä lääkärinä. Maaliskuussa hän ei tavannut muita kuin perhettään ja työyhteisöään. Samaan aikaan Pohjois-Italia oli polvillaan koronan edessä.

– Kaikkien potilaiden kohdalla pitää miettiä, onko kysymys koronasta. Jos en tunnista koronavirusta sairastavia potilaita oikein, pelissä on itseäni vanhempien työkavereiden sekä usein hauraassa asemassa olevien potilaiden altistuminen tarttuvalle, vaaralliselle taudille, sanoo Hetemäki.

Hetemäki huomauttaa, että yksittäisellä testauskerralla tunnistetaan vain osa koronavirusinfek­tioon sairastuneista, eikä negatiivinen testitulos vielä vapauta tartuntaepäilyistä, vaikka vähentääkin sen todennäköisyyttä.

Näytteenottohetkellä infektio ei välttämättä ole siinä vaiheessa, jossa koronavirusta löytyy nenänielun limakalvoilta.

– Esimerkiksi alkusyksyn (2020) Kainuun ketju oli ilmeisesti saanut alkunsa kertaalleen negatiiviseksi testatusta henkilöstä. Olemme törmänneet potilaisiin, joissa koronatesti on varmistanut kliinisen epäilyn vasta kolmannen testikerran jälkeen.

“Taudinmääritys on hankalaa silloin, kun tauti on uusi ja tuntematon”

Jos jokin keväällä 2020 korostui lääkärin työssä, niin epävarmuus. Se on tekijä, josta lääkärin työ vasta alkaa.

– Tämä on ammatti, jossa on harvoin absoluuttisesti oikeita tai vääriä ratkaisuja. Usein puutteellistenkin tietojen varassa on vain pakko tehdä päätöksiä, kertoo aiemmin Helsingissä sisätauteja päivystänyt Hetemäki.

Viime keväänä oli hyvinkin epäselvää, millaisen taudin kanssa ihmiskunta kamppailee – kuinka vaarallinen tauti on ja kuinka herkästi se tarttuu.

– Olimme uudessa tilanteessa. Tammikuussa tietoa tihkui sieltä täältä ja ensimmäisen covid-epäilyn tutkin helmikuun puolessa välissä ennen kuin epidemia oli kunnolla tullut Suomeen. Potilaalla ei koronaa ollut.

Koronan taudinkuvasta ei yhdelläkään lääkärillä viime keväänä ollut sisäistä mallia. Sellainen piti luoda pikavauhtia.

– Lääkärin työn ydin on taudinmääritys. Sen tekeminen on hankalaa, kun tauti on uusi ja tuntematon. Etsin keväällä tietoa luotettavan oloisilta lääketieteellisiltä verkkosivuilta epidemian aiemmin kohdanneiden maiden kokemuksista.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Iivo Hetemäki työskenteli koronakohortissa lähes koko kevään 2020, jota leimasi epävarmuus. Lääkärin työn ydin on taudinmääritys. Sen tekeminen on hankalaa, kun tauti on uusi ja tuntematon, sanoo Hetemäki. Kuva: Toni Rasinkangas
Iivo Hetemäki työskenteli Kanta-Hämeen keskussairaalan koronakohortissa lähes koko kevään 2020, jota leimasi epävarmuus. Kuva: Toni Rasinkangas

Hiljalleen lääkärit oppivat paremmin tunnistamaan koronaviruksen potilaan kliinisen kuvan perusteella: kenellä virus on mahdollinen, kenellä ei.

– Nenänielutesti ei anna 100-prosenttisen varmaa tulosta, siksi taudin aukoton poissulkeminen on hankalaa. Koronavirusinfektion oirekuva vaihtelee paljon, lievää koronavirus­infektiota ei voida erottaa muista virusinfektioista pelkkien ­oireiden perusteella.

Lääkärit ovat joutuneet arvioimaan, onko yksi negatiivinen testitulos riittävä.

– Meille on tullut koronapotilaita, joilla on otettu jo yksi negatiivinen testitulos, ja toisaalta potilas, jolla koronaoireet ovat alkaneet vuorokautta sairaalaan tulon jälkeen.

Varman koronadiagnoosin saa tutkimuksissa osoittamalla viruksen nukleiinihappoa potilaasta otetusta näytteestä.

Kontakteja muihin on Hetemäen mukaan syytä välttää, kunnes oireet ovat väistyneet.

Keväällä 2020 oli hyvinkin epäselvää, millaisen taudin kanssa ihmiskunta kamppailee, muistelee Hetemäki. Kuva: Toni Rasinkangas

Sairaalassa lisättiin keväällä lääkäripäivystysresursseja siten, että työn määrä pysyi Hetemäen mukaan inhimillisellä tasolla.

Huhtikuussa sisätautipuolella siirryttiin 12 tunnin vuoroihin.

– Ennen koronaa lääkäripäivystykset olivat meillä 24 tuntia, mutta varauduimme vuorojen muuttumiseen raskaammaksi lyhentämällä niitä.

Vielä huhtikuussa testituloksen saaminen saattoi kestää lähes viikonkin, kun nyt sen voi keskussairaalassa saada parissa tunnissa.

– Tilannetta helpotti selkeästi, kun kesän kynnyksellä käynnistyi keskussairaalassa tehtävä laboratoriodiagnostiikka.

Osastoilla tehtiin poikkeusjärjestelyjä. Huhujen mukaan potilaita sijoitettiin viime vuonna jopa liinavaatevarastoon. Hetemäki torppaa huhun.

– Kun päivystys nopealla aikataululla jaettiin infektiokohorttiin ja “puhtaaseen” puoleen, tilaratkaisut olivat luovia. Infektiokohortin triagehoitajan (ensiarviohoitaja) työpiste on nyt keväästä asti ollut entisessä liinavaatevarastossa. Potilaita sijoitettiin vain potilashuoneisiin.

Hetemäki antaa kiitosta sairaalan johdolle, joka otti tilanteen vakavasti jo varhaisessa vaiheessa.

– Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin siltä varalta, että epidemia olisi muuttunut pahemmaksi. Suurimmassa riskissä koronainfektioihin ovat olleet hoitajat, koska he ovat eniten ja läheisimmin potilaiden kanssa tekemisissä.

Tutkimisen sijaan monessa maassa “tehtiin edes jotain”

Suomeen covid-19 saapui vuoden 2020 tammikuun lopulla, kun Saariselällä lomailleella kiinalaisturistilla todettiin koronatartunta. Helmikuun lopussa uutta, Kiinassa ensimmäisenä todettua, virusta oli havaittu jo useissa maissa.

Kanta-Hämeen keskussairaala on yksi kuudesta Suomen sairaalasta, joka liittyi keväällä Maailman terveysjärjestö WHO:n Solidarity-tutkimustyöhön koronalääkkeen löytämiseksi. Hetemäki oli mukana tutkimuslääkärinä.

– Tarjoamme kaikille potilaille parasta mahdollista nykytiedon mukaista hoitoa. Tutkimuksessa tarjoamme potilaille mahdollisuuden sen lisäksi halutessaan saada kokeellista hoitoa, joka saattaa auttaa tautiin, mutta tehoa ei ole vielä osoitettu.

Hetemäki puhuukin tutkitun tiedon puolesta.

– Jos emme tiedä, mikä on paras mahdollinen hoito, sitä pitää tutkia. Monessa maassa epävarmuuteen vastattiin aloittamalla kokeellisia hoitoa tyyliin “tehdään edes jotain”. Myöhemmin kokeilut todettiin tutkimuksissa tehottomiksi. HäSa

Iivo Hetemäki

Kuva: Toni Rasinkangas
Iivo Hetemäki. Kuva: Toni Rasinkangas

Immunologian tutkija (Helsingin yliopisto), sisätauteihin erikoistuva lääkäri ja lääketieteellisen päätöksenteon opettaja.

Työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa, jossa aloitti helmikuussa 2020. Tätä ennen työskenteli Helsingin Yliopistossa kliinisenä opettajana. Luennoi edelleen lääketieteellisestä päätöksenteosta.

Tekee tutkimusta oppivan immuniteetin kehityksestä, autoimmuunitaudeista sekä immuunipuutoksista.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Lääkäriseura Duodecimin valtuuskunnan sekä koulutusvaliokunnan jäsen.

Minä suojaan potilasta -kampanjan moderaattori.

Syntynyt Espoossa 1989.

Muutti Hämeenlinnaan loppuvuodesta 2019. “Kesät olen viettänyt täällä lapsuudesta asti.”

Menot