Kanta-Häme

Erikoislääkäreitä pitäisi sijoittaa sairausmäärien mukaan eri puolelle maata

Uusimmassa sosiaali- ja terveysministeriön lääkäritarveselvityksessä on otettu ensimmäistä kertaa huomioon alueellinen sairastavuus.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa sairastetaan enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Idässä ja pohjoisessa on enemmän sepelvaltimotautia, aivoverisuonien tauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveyden häiriöitä ja dementiaa kuin läntisessä ja eteläisessä Suomessa, kertoo erikoislääkäri Johanna Rellman.

Rellman on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden tarpeesta vuoteen 2030 saakka selvityksen, joka on ollut laajalla lausuntokierroksella. Se on pohjana koordinaatiojaostolle, joka tekee esitykset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta.

– Yliopistoihin on järkevää lisätä erikoistumispaikkoja juuri niiden alueiden tyypillisille sairauksille, Rellman esittää.

Nykyisin erikoislääkärikoulutuspaikkojen määrä ja jakaantuminen ohjautuu sairaaloiden ja terveyskeskusten työvoimatarpeen, ei sairastavuustarpeiden mukaan.

Samoin Rellmanin mukaan pitää ottaa huomioon väestökehitys. Pääkaupunkiseudulla väestö kasvaa vuoteen 2030 mennessä 10 prosentilla, joten Helsingin yliopistossa erikoislääkärikoulutukseen on lisätarvetta.

Väestömäärän kehityksen lisäksi koulutus pitää suunnitella väestörakenteen mukaan.

– Kun väestö vanhenee, tarvitaan lisää erikoishammaslääkäreitä ja yleislääketieteeseen erikoistuneita, koska vanhukset ovat monisairaita. Vanhuusiän lääketieteeseen erikoistuneita geriatreja meillä on jo koulutettu varsin paljon.

Helsingin yliopistossa erikoistuneista lääkäreistä 90 prosenttia jää töihin HYKSin alueelle. Sen päälle neljästä muusta lääketieteellisesti tiedekunnasta valmistuneista viidennes siirtyy erikoislääkäreiksi pääkaupunkiseudulle.

Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden alueelle ei siirry kuin muutamia Helsingin, Tampereen ja Turun kouluttamia erikoislääkäreitä. Joka neljäs Kuopiossa erikoistunut lähtee muualle.

– Kun halutaan potilaiden tasa-arvoista hoitoa joka puolella maata, kyllä ne erikoislääkärit pitää kouluttaa omalla alueella. Siksi Kuopioon ja Ouluun pitää lisätä erikoistuvien määrää.

Kaikkiaan erikoislääkäreitä ei tarvita kovin paljon nykyistä enempää ja useimmilla erikoisaloilla lääkäreitä on sopiva määrä. Mutta muutamilla aloilla on jo nyt pulaa ja jos vaikka psykiatrien koulutusmääriä ei pian lisätä, lääkäripula sen kuin syvenee.

Plastiikkakirurgeista ja ortopedeista taas alkaa olla jo ylitarjontaa, joten Rellmanin selvityksen mukaan niiden koulutusmääriä pitää vähentää.

– Koska selvityksiä ei ole tehty, lääkärikunta ei ole tiennyt, millä erikoisaloilla on tarvetta. Nyt kun selvityksestä on tieto levinnyt, opiskelijoilta on jo tullut paljon kyselyitä, millä aloilla tarvitaan.

Useimmissa Euroopan maissa lääkäreiden erikoistumista jo ohjataan. Suomessa yliopistot pohtivat parhaillaan keinoja, miten omalle alueelle saataisiin riittävä määrä kaikkien alojen lääkäreitä.

– Yksi vaihtoehto on valintamenettely, jossa otetaan huomioon työkokemus, tieteelliset ansiot ja alalle soveltuvuus, joka voidaan testata koeajalla tai haastattelussa. Valintakoetentti ei ole hyvä ratkaisu, koska monivalintatentillä ei valikoida vaikka psykiatriksi soveltuvimpia.

Päivän lehti

28.1.2020