Kanta-Häme Hämeenlinna

Erikoisalojen lääkäripula pahenee – Kanta-Hämeeseen kaivataan erikoisosaajia eläkkeelle jäävien tilalle

Alojen pilkkoutuminen ja lääkärien eläköityminen pahentaa keskussairaaloiden lääkäritilannetta. Kanta-Hämeessä osaajia kaivataan monille erikoisaloille.
Erikoislääkäripula näkyy Kanta-Hämeessä esimerkiksi laboratoriolääketieteen tutkimusalalla. Tutkimustiedon lisääntyminen pilkkoo aloja yhä suppeammiksi kokonaisuuksiksi. Kuva: Juhani Salo
Erikoislääkäripula näkyy Kanta-Hämeessä esimerkiksi laboratoriolääketieteen tutkimusalalla. Tutkimustiedon lisääntyminen pilkkoo aloja yhä suppeammiksi kokonaisuuksiksi. Kuva: Juhani Salo

Erikoislääkärien eläköityminen aiheuttaa päänvaivaa myös Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan Seppo Rannan mukaan joillain aloilla tulevaisuus näyttää erityisen vaikealta.

– Psykiatrisilla aloilla on paljon eläkkeelle jääviä ja koulutusputkessa on vähän ihmisiä. Tilanne on vaikea myös joillain kliinisillä aloilla sekä radiologian ja laboratoriolääketieteen kaltaisilla tutkimusaloilla.

Kanta-Hämeen erikoislääkäreistä vain vajaa kymmenes on jäämässä eläkkeelle 2020-luvun aikana, mutta ongelmana on alojen pilkkoutuminen. Tieteellisen tiedon kertyminen on johtanut siihen, että yksi lääkäri pystyy hallitsemaan koko ajan pienempää osaa kokonaisuudesta.

Erityisosaajat voivat vaatia ”kohtuuttomia” korvauksia, jos lääkäreitä edes on tarjolla.

– Jos koulutusputki ei vastaa eläkkeelle jäävien määrää, niin tulee ongelmia, että mistä se osaaminen saadaan. Silloin lääkäreitä ei saa rahallakaan hankittua.

Koulutusta ohjataan aiempaa enemmän

Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien muodostaman Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikön Johanna Rellmanin mukaan tärkeintä olisi kouluttaa enemmän lääkäreitä uhatuille aloille.

Lääkärit saivat viime vuoteen asti valita vapaasti alan, johon erikoistuvat. Tämä oli Rellmanin mukaan kansainvälisesti poikkeuksellista. Nyt tilalle on tullut hakumenettely, jonka avulla erikoistumista voidaan ohjata.

– Meidän pitäisi pystyä ohjaamaan nuoria lääkäreitä tietyille aloille. Useimmilla nuorilla lääkäreillä on onneksi mielessä useampia aloja, jotka kiinnostavat, Rellman sanoo.

Enemmän koulutusta keskussairaaloihin?

Rellman ja Ranta toivovat erikoislääkärikoulutuksen siirtyvän aiempaa enemmän suurista yliopistosairaaloista myös keskussairaaloihin. Tässä auttaa tänä vuonna voimaan tullut asetus, joka mahdollistaa erikoislääkärien joustavamman koulutuksen.

Ennen erikoistuvien lääkärien piti suorittaa noin 5– 6 vuoden koulutuksesta vähintään puolet yliopistosairaalassa. Nykyään riittää yksi vuosi, jos koulutuksen sisältö keskussairaalassa vastaa yliopiston vaatimuksia.

Vielä paljon tehtävää

Erikoislääkärien kouluttamista hankaloittaa keskussairaaloiden tiukka rahoitus. Kuntien rahoittamien keskussairaaloiden varoista suurin osa menee perustyöhön. Erikoislääkärien koulutukseen myönnetty valtakunnallinen rahoitus on Rannan mukaan vähentynyt 10–15 vuoden aikana.

– Valtio voisi selvittää koko maan koulutustarvetta ja ohjata koulutusrahoitusta sen mukaan, Ranta sanoo.

Rellmanin mukaan opintohaun ja koulutusvaatimuksien muutokset ovat askelia oikeaan suuntaan. Vielä on kuitenkin tehtävää.

– Nyt alkaa olla todella kiire, ja osittain ollaan jo myöhässä. Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi ruveta toden teolla töihin. HÄSA

Päivän lehti

11.7.2020