Kanta-Häme

Erilaiset tilastot hämmentävät sote-vertailussa

Tilasto on niin kuin se luetaan. Viime aikoina on mielipideosastolla ja blogeissa on esitetty näkemyksiä ns. Forssan mallin edullisuudesta tai kalleudesta.

Forssalainen innovaatio jo vuodesta 2001 ollut järjestää perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa, yhden johdon ja tietojärjestelmän piirissä. Vuoden 2014 alusta samaan pakettiin yhdistettiin vielä sosiaalipalvelut.

Forssan seutu teki toiminnallisen sote-uudistuksen maan etujoukossa. Siitä pitäen on kiistelty, onko tämä edullinen tapa tuottaa sote-palveluita.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) hehkuttaa aina tilaisuuden tullen mallin erinomaisuutta ja kustannustehokkuutta.

Yhtä säännöllisesti hän saa vastaukseksi tilastotietoa, joka näyttää aivan päinvastaista.

Esimerkiksi Kuntaliiton vuoden 2014 tilasto sote-kustannuksista asukasta kohti laskettuna osoittaa, että Forssassa nettokulu on reilut 3000 euroa. Vaikkapa Hattulassa summa on 2336 euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvevakioitu tilasto asettaa kunnat täysin toiseen järjestykseen. Sen mukaan kaikki Forssan seudun kunnat ja Hattula tuottavat palvelunsa alle maan keskiarvon.

Tarvevakiointi tarkoittaa, että vertailussa otetaan huomioon mm. väestön ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema.

Kunnassa, jossa on runsaasti iäkkäitä ja sairaita ihmisiä tai esimerkiksi työttömyyttä, sote-menot ovat korkeampia kuin muuttovoittoisessa, nuorehkossa kunnassa.

Kanta-Hämeen sote-uudistusta, Omaa Hämettä valmisteleva projektipäällikkö Jukka Lindberg arvioi, että todellinen kuva toiminnan tehokkuudesta saadaan nimenomaan tarvevakioitujen lukujen vertailulla.

– Kuntien väestöt ovat erilaisia, joten euroa/asukas ei suoraan kerro toiminnan tehokkuudesta.

Hänen mukaansa Forssan seudulla monet asiat on tehty hyvin ja sieltä kannattaa ottaa mallia tulevaan sote-uudistukseen.

– Siellä on paljon hyviä elementtejä, joita kannattaa omaksua käytännöiksi koko maakunnassa. Esimerkiksi se, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon poliklinikat toimivat yhdessä.

Lindberg kuitenkin kehottaa toistaiseksi lisäämään jäitä hattuun, mitä tulee uuden organisaation suunnitteluun.

– Nyt kannattaa keskittyä toiminnan inventointiin, perusteisiin ja hyviin käytäntöihin. Organisaation vuoro on, kun joskus syksyllä tiedämme, mitä lakiesitys sisältää.

Koko maan vertailussa suurin osa Kanta-Hämeen kunnista tuottaa tällä hetkellä sote-palvelunsa varsin tehokkaasti.

– Hämeenlinnalla ja Riihimäellä on vielä parantamisen varaa. Tulevaisuudesta ei tiedä muuta kuin, että rahoitus on hyvin niukka. Ei siis pidä tuudittautua siihen, että kaikki tuloksellisuuden eteen olisi jo tehty.

Hallituksen linjaus on, että valtio maksaa tulevalle maakuntahallinnolle sote-rahoituksen könttäsummana.

– Se on meille edullinen tapa, koska lähtökohtaisesti tuotamme palvelut edullisesti.

Viime vuoden tilastot ovat vasta valmistumassa. Suurimpien kaupunkien tilastot kuitenkin kertovat Hämeenlinnan sote-menojen kasvaneen vain 1,4 prosenttia.

– Se on todella vähän. HÄSA

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic