Kanta-Häme

Erittäin hyvä, ellei täydellinen

Sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoivan asiakkaat ovat Hämeenlinnassa varsin tyytyväisiä saamiensa palvelujen sisältöön ja laatuun.

Liki 85 prosenttia pitkäaikaishoivan ja 87,5 prosenttia kotihoidon asiakkaista antaa palvelulle arvosanaksi hyvän tai erinomaisen.

Ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki (kok.) esitteli keskiviikkona melko tyytyväisin mielin tuoreen asiakaskyselyn tuloksia.

– Olen erittäin iloinen, että lähes kaikki palvelut ovat menneet joko parempaan suuntaan tai pysyneet ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna.

Oma huone plussaa

Lähes puolet pitkäaikaishoivan asiakkaista kokee, että heidän vointinsa on joko parantunut tai pysynyt ennallaan viime vuodesta. Tulos yllätti Savijoen positiivisesti.

– Nyt meillä on vanhainkodeissa ja palveluasumisen yksiköissä hyvät, kodinomaiset tilat, jotka mahdollistavat liikkumisen ja muutenkin aktiivisemman elämän, hän tulkitsee.

Asiakkaat korostivat ennen kaikkea henkilökuntaan liittyviä seikkoja, mutta pitivät tärkeinä myös muun muassa mahdollisuutta omaan huoneeseen.

– Samoissa asioissa on myös onnistuttu, Savijoki sanoo.

Hänen mukaansa parannuksia kaivataan lähinnä viriketoimintaan, ohjelmaan ja ulkoilumahdollisuuksiin.

Tilaajapäällikkö Leena Harjula kertoo, että palveluasumisen yksiköissä on virkistystoimintaa päivittäin ja jokaisella asukkaalla on mahdollisuus ulkoiluun vähintään kerran viikossa.

– Sitä myös valvotaan. Joskus vanhus itse ei halua ulkoilla, mutta sekin kirjataan ylös, Harjula sanoo.

Hoitajat ystävällisiä

Myös kotihoidon palvelut ja työntekijät saavat asiakkailta myönteistä palautetta.

– Palvelu on ollut ystävällistä ja siellä huomioidaan hyvin ikäihmisten oma elämä, Savijoki sanoo.

Ainoana vakavampana puutteena kyselyssä nousee esiin hoitoon käytetyn ajan vähäisyys.

– Monet kokevat, ettei työntekijöillä ole ollut heille riittävästi aikaa, eikä tiedonkulku hoitajien ja omaisten välillä ole ollut riittävää. Tämä on viestini palvelupuolelle, jotta tilanne seuraavina vuosina paranee, Savijoki toteaa.

Kaksi kolmasosaa kotihoidon vastaajista kertoo saavansa apua kotiin vähintään kerran päivässä. Määrä on kasvanut viime vuodesta viidellä prosenttiyksiköllä. Savijoen mukaan kehitys on noudattanut ikäihmisten lautakunnan linjausta, jonka mukaan kotihoidon palveluja keskitetään niitä eniten tarvitseville.

Osalta puuttuu omahoitaja

Lähes 70 prosenttia kotihoidon ja 87 prosenttia pitkäaikaishoivan vastaajista kertoo, että hänelle on nimetty omahoitaja. Osuus on kasvanut viime vuodesta hieman, mutta ei vielä tyydytä lautakunnan puheenjohtajaa.

– Parempaan suuntaan on menty, mutta mistä syystä kaikille ei vielä ole nimetty? Savijoki kyselee.

Tilaajajohtaja Jukka Lindberg kertoo, että vastuutyöntekijämallia kehitetään parhaillaan Kaste-hankkeessa.

Lisäksi aineistosta ilmenee, etteivät omaiset ole automaattisesti mukana ikäihmisten hoidon suunnittelussa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kotihoidon ja 28 prosenttia pitkäaikaishoivan asiakkaista kertoo, ettei heidän omaisiaan tai läheisiään ole kutsuttu mukaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen.

– On ymmärrettävää, ettei omainen aina pääse paikalle, mutta se vähän hämmästyttää, ettei heitä ole läheskään aina edes kutsuttu. Tämä asia ei ole mennyt niin hyvin kuin olisimme toivoneet, Savijoki sanoo. (HäSa)