Kanta-Häme

Erkki Vesannolla lasin käyttötarkoitus saneli muodon – käyttö- ja taidelasituotantoa esillä Kalvolan kotiseutumuseossa

Kun lasimuotoilija Erkki Vesanto suunnitteli uutta lasiesinettä, hän mietti aina esineen käyttötarkoitusta ja käyttäjää.

– Esimerkiksi Panu-lasisarjaa hän ajatteli nuoren parin ensimmäisiksi laseiksi. Hän asettui aina käyttäjän asemaan ja tavallaan suunnitteli itselleen.

Näin kertoo Erkki Vesannon tytär Anne Vesanto, joka on ollut pystyttämässä isänsä laajaa tuotantoa esittelevää näyttelyä Kalvolan kotiseutumuseossa.

Anne Vesanto ja Erkki Vesannon alaisena lasitehtaalla pitkään työskennellyt Sirkka-Liisa Löflund kertovat esimerkiksi, että oluen ystäväksi tiedetyn Vesannon suunnittelemat olutlasit saivat muotonsa käyttötarkoituksesta.

– Erkki sanoi aina, että olutlasin sisäpohjan piti olla pyöreä. Kun oluen kaatoi vinosti lasin reunaa pitkin, syntyi pyörre ja liiat kuplat pääsivät pois juomasta. Näin pintaan syntyi hyvä vaahto, kuvailee ”Siru” Löflund.

Vesanto tunnetaan parhaiten 1960-luvulla suunnittelemistaan kynttilänjaloista sekä paksupohjaisista Lappi-maljakoistaan. Hän aloitti kuitenkin Iittalan lasitehtaan muotoilijana vuonna 1936 ja suunnitteli alusta asti paljon varsinkin käyttölasia.

Kotiseutumuseon vitriineissä on runsaasti 1930- ja 1940-luvun tuotantoa, kuten silloin muodikkaita, maalaamalla koristeltuja lasipulloja, karahveja ja maljakoita. Osa koristelustakin on Vesannon käsialaa, osa taas piirtäjä Leena-Kaisa Penttilän.

1930-luvun lopulla Vesanto suunnitteli myös kaksi lasista sitruspuserrinta, toisen sitruunoita ja appelsiineja ja toisen greippejä varten.

– Ei Suomessa silloin varmaankaan paljon syöty sitrushedelmiä, mutta Erkki oli nuorena poikana ennen opintojaan merillä ja seilasi Suomen ja Etelä-Amerikan väliä Herakles-laivalla. Hän oli matkoillaan nähnyt sitrushedelmiä ja tiesi, että sitruspusertimia tarvitaan, Anne Vesanto kertoo.

Sodan jälkeen lasinmuotoilijoita työllisti vilkastunut ravintolaelämä, kun tarvittiin erikokoisia ja eri juomia varten suunniteltuja lasisarjoja. Myös niitä on esillä kotiseutumuseossa.

Sodan jälkeen lasitehtaalla jouduttiin käyttämään lasimassan raaka-aineena Renkajärven hiekkaa, kun kvartsihiekkaa ei heti sodan jälkeen saatu Suomeen. Oma hiekka oli niin rautapitoista, että siitä valmistetut esineet saivat hennon sinivihreän sävyn.

Vuosi 1946 oli käännekohta Iittalan lasitehaan historiassa ja samalla myös Erkki Vesannon työhistoriassa.

Silloin järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittivat Tapio Wirkkala ja Kaj Franck. Vesannosta tuli heidän ja myöhemmin myös Timo Sarpanevan yhdysmies tehtaalla.

Kaikki kotiseutumuseon näyttelyn esineet on saatu lainaksi yksityiskokoelmista. HÄSA

Erkki Vesannon elämäntyöstä kertova näyttely on esillä Kalvolan kotiseutumuseossa 12. elokuuta asti sunnuntaisin kello 11–14. Näyttelyn avajaiset tänään 3.6.

Tuoreimpia artikkeleita