Kanta-Häme Hämeenlinna

Menneisyyden etsijät löysivät mielenkiintoista esineistöä Lammilta

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät tekivät toukokuun alussa mielenkiintoisen löydön Hämeenlinnan Lammilta.
Reijo Hyvönen pitelee kädessään arvionsa mukaan viikinkiaikaista keihäänkärkeä, jonka mies löysi viime viikonloppuna Lammilta. Keihäänkärjen hän lähettää Museovirastolle. Kuva: Kati Laitinen
Reijo Hyvönen pitelee kädessään arvionsa mukaan viikinkiaikaista keihäänkärkeä, jonka mies löysi viime viikonloppuna Lammilta. Keihäänkärjen hän lähettää Museovirastolle. Kuva: Kati Laitinen

Tervakoskelainen historian harrastaja Reijo Hyvönen arvelee, että he saattoivat löytää lammilaiselta pellolta polttokenttäkalmiston ja metsästä esihistoriallisen uhripaikan. Metallipaljastin piippasi miehille kasan esihistoriallisia esineitä.

– Pellolta löytyi kauniisti koristeltu pronssinen miekan ponsi. En ole nähnyt samanlaista missään, Hyvönen kertoo.

Mies vilauttelee ajatusta uniikista löydöstä.

Metsästä he löysivät Hyvösen mukaan viikinkiaikaisia pronssikoruja sekä kaksi keihäänkärkeä.

– Lähetin eräälle arkeologille kuvia. Hän arveli, että kyseessä voisi olla uhripaikka.

Muinaishistoriallisten kohteiden ja esineiden löytäminen ei ole Hyvöselle ja tämän kavereille lainkaan tavatonta.

Hyvönen on mies, joka yhdessä janakkalalaisen Mikko Mäkelän ja hattulalaisen Ossi Kupilan kanssa löysivät Janakkalan miekkamiehen haudan syksyllä 2013 Janakkalan Hyvikkälästä.

Kolmikon lisäksi etsijöiden ryhmään kuuluvat myös Pekka Kupila, Tomi Virtanen ja Jussi Nieminen.

Hyvönen on harrastanut metallinetsintää 1990-luvun alusta. Harrastus muuttui aktiiviseksi ja tavoitteellisemmaksi harrastuskavereiden löydyttyä kymmenisen vuotta sitten.

Metallinpaljastin piippaa eri korkuiset äänet ja näyttää eri lukemat eri materiaaleille. Harjaantunut harrastaja voi jo näillä perusteilla päätellä, kannattaako kohta ottaa tarkempaan tarkasteluun. Kuva: Kati Laitinen

 

Ryhmän vahvuus on keskinäisessä luottamuksessa ja joukkoälyn voimassa. Miehillä on hyvä maine ja sitä mainetta he myös tarkoin vaalivat.

– Noudatamme lakeja ja asetuksia ja kysymme aina luvan etsinnöille maanomistajilta. Emme koskaan mene tiedossa oleville muinaisalueille.

Maanomistajat ovat suhtautuneet etsintöihin positiivisesti, eivätkä he ole porttikieltoja miehille juuri koskaan langettaneet.

Jokaisella jäsenellä on omat mielenkiinnonkohteensa ja jokainen tekee taustatyötä etsintöihin soveltuvien paikkojen löytämiseksi. Talvikaudella on aikaa tutustua alueen historiaan ja tutkia vanhoja karttoja: Millaisia kyliä alueella on ollut ja mikä on kohteen historia.

– Selailen päivittäin esineistöjen kuvastoja ja luen historiallista kirjallisuutta. Vaimoa kyllästyttää, kun puhun vain historiallisia juttuja, mies nauraa.

Vaikka perusteellinen taustatyö silottaa menneisyyden etsijöiden tietä kohti hienoja löytöjä, on etsinnöissä kaikista tärkein rooli Hyvösen mukaan tuurilla.

Hyvönen on erityisen kiinnostunut erilaisista esihistoriallisista aseista. Lammilta he löysivät kaksi keihäänkärkeä.

Hyvösen mukaan tutkijoiden suhtautuminen historian harrastajiin on ollut kaksitahoista.

Museovirasto on verrannut heidän etsintöjään arkeologisiin inventointeihin. Ryhmä on myös kutsuttu Norjaan arkeologien ja metallinetsijöiden yhteiseen tapahtumaan.

Hyvönen tekee paljon yhteistyötä arkeologien kanssa. Häntä pyydetään tarkistuskäynneille esimerkiksi muinaislöytöjä sivuaville maakaapelien asennuskohteille.

Hyvösen mukaan ”vanhoillisemmat arkeologit” eivät suhtaudu aina yhtä suopeasti historian harrastajien toimintaan.

– Etsinnöissämme kuulemma tuhoutuu kontekstia, näin on tietysti koskemattoman metsäalueen kohdalla. Suurin osa löydöistä tulee pelloilta muokkauskerroksesta. Meidän ja muiden harrastajien tekemien löytöjen ansiosta metallinetsintäharrastus on yleistynyt räjähdysmäisesti.

Reijo Hyvönen tekee usein tutkimuksia arkeologien toiveesta. Hän kävi myös Janakkalan Laurinmäelle kaavaillun parkkipaikka-alueen läpi metallinpaljastimellaan. Tutkimuksen hän teki aiemmin keväällä, kuva on haastattelutilanteesta. Kuva:Kati Laitinen

Mies korostaa, että he haluavat lisätä tietoa Suomen esihistoriasta. Hyvönen uskoo, että Hämeessä on ollut paljon enemmän asutusta ja toimintaa, mitä historian kirjat kirjoittavat.

– Olemme löytäneet paljon esineitä, joista ei ole aiemmin ole ollut maassamme havaintoja. Aselöytöjä on ollut runsaasti. Olemme löytäneet kymmeniä keihäänkärkiä ja kolmisenkymmentä miekan osaa.

Mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän museovirastoon tulvii ilmoituksia löydöistä.

– Tämä lisää museoviraston työtaakkaa. Jos viraston määrärahoja on viime vuosina vähennetty, on ymmärrettävää, etteivät he ole kauhean innostuneita esinelöytötulvasta, Hyvönen pohtii.

Vaikka Hyvönen on löytänyt suuren määrän esihistoriallista esineistöä, jaksaa uusi löytö aina säväyttää konkariakin.

Kun on syytä epäillä, että mullan alta löytyy historiallinen aarre, etsijältä karkaa hihkaisu.

– On aina hienoa pidellä vanhaa esinettä kädessään. Ensimmäinen ajatus on, että millainen ihminen tätä on käyttänyt.

Myös kaverin löydöistä iloitaan kuin omista.

– Kateus ei kuulu tähän lajiin. Arvostamme muidenkin metallietsijöiden löytöjä.

Miehet ilmoittavat Lammin löydökset Museovirastolle tarkkoine koordinaatteineen ja kohteen kuvauksineen. Niiden perusteella arkeologit päättävät mahdollisista jatkotoimenpiteistä. HÄSA.

Reijo Hyvösen Lammilta löytämä pronssinen miekan ponsi.