Kanta-Häme

Esineiden internet on kohta myös talojen internet

Kiinteistöjen kuntotietoa pyritään saattamaan entistä parempaan hyötykäyttöön. Kerättyä tietoa jalostetaan eteenpäin, ja tiedon toivotaan tuottavan yrityksille uutta liiketoimintaa.

Julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa on Suomessa käytetty kiinteistöautomaatiotekniikkaa vuosien ajan. Rakennuksiin on asennettu 1990-luvulta asti antureita, joiden avulla pystytään etäältä seuraamaan muun muassa tilojen lämpötila- ja kosteusmääriä.

Tietoa ovat toistaiseksi käyttäneet pääsääntöisesti kiinteistöyhtiön huoltomiehet. Nyt tietoa aletaan ajaa yhteisiin tietokantoihin, ja sille etsitään uusia sovelluskohteita. Kyse on esineiden internetin eli IoT:n periaatteiden tulosta alalle.

Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan mukaan kiinteistönhuolto- ja kunnossapitobisneksessä kiinnostus IoT:hen kasvaa jo pelkästään sen takia, että alalla liikkuu miljardien eurojen arvosta rahaa niin Suomessa kuin Euroopassa.

– IoT-alustat ovat voimakkaasti tulossa rakennusalalle, koska rahavirta alalla voi olla satakertainen kännykkäliiketoimintaan verrattuna. Markkinat ovat hyvin houkuttelevat, Junnila sanoo.

Kiinteistötiedon keruu on hiljalleen alkanut, mutta sovellukset ovat vielä harvassa.

Suomessa IoT-alustoja tarjoavat muun muassa suuret operaattorit. Elisan hankejohtajan Markku Hollströmin mukaan kiinteistöalaan liittyviä IoT-projekteja alkoi nytkähtää eteenpäin viime vuoden aikana.

– Laitevalmistajat ja sensoritoimittajat keräävät näitä tietoja, mutta tieto ei keskustele keskenään kovinkaan helposti. IoT:n rooli on tässä se, että tiedot pystytään hakemaan yhteen pilveen, Hollström sanoo.

Yhden sovelluksen on vastikään aloittanut Hämeenlinnan kaupungin omistama kiinteistönhuolto- ja kunnossapitoyhtiö Tekme.

Tekme ryhtyi vuodenvaihteessa yhdistämään muutaman huoltamansa kiinteistön tietoja uuteen tietokantaan. Tällä hetkellä tietokantaan menee kolmen Hämeenlinnan koulukiinteistön lämpötila-, hiilidioksidi- ja ilmankosteusarvoja.

Tekmen tietohallintopäällikön Juha Aaltosen mukaan kerätyn tiedon avulla voi nähdä esimerkiksi tilojen käyttöastetta. Tämä saadaan hiilidioksidiarvoilla: Liikuntasalissa ne kasvavat silloin, kun siellä hikoilee luokan verran nuoria.

– Pystymme jo aika tarkasti sanomaan, kuinka kiinteistöt ovat käytössä. Tämä on varmasti omistajalle tärkeää tietoa, Aaltonen toteaa.

Tiedonkerääjät eivät itsekään vielä tiedä, mihin kaikkeen sitä voisi käyttää.

– Pystymme vaikka siivoamaan kohteita sen mukaan, kun tiedämme miten tiloja on käytetty, arvioi Tekmen toimitusjohtaja Petri Mölsä.

Hän lisää, että talteen otettu, jalostettu tieto kiinteistöistä voi pitkällä aikavälillä auttaa ymmärtämään sitä, mistä sisätila- tai homeongelmat johtuvat.

Aalto-yliopiston Junnila vie ajatusta pidemmälle. Jos vaikka sadoista rakennuksista tietää samat homeongelmien syyt, voi alkaa myydä konsultointia sille, miten niitä voi välttää. Tiedosta saisi myös erilaisia tietokonesovelluksia.

– IoT:ssa puhutaan aina siitä, että jääkaappi kertoo sisältönsä. Se on aika pientä, kun vertaa, että miljoonien kiinteistö kertoo tilansa, sanoo Tekmen Aaltonen.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic