Kanta-Häme

Esitys vähentäisi ylinopeuksien jättipäiväsakkoja

Uuteen tieliikennelakiin sisältyvä esitys erityisestä liikennevirhemaksusta saa osakseen ankaraa arvostelua. Liikenneoikeusyhdistys vastustaa maksua jyrkästi lausunnossa, jonka se aikoo jättää tieliikennelaista.

Ehdotettu liikennevirhemaksu olisi nykyisen rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja suuruudeltaan 20–400 euroa. Pienin maksu ylinopeudesta olisi 50 euroa, kun se on nyt 140 euroa.

Liikennevirhemaksu olisi hallinto-oikeudellinen rangaistus nykyisen pysäköintivirhemaksun tapaan. Maksun määräisi liikenteenvalvoja. Summan suuruus määräytyisi teon moitittavuuden perusteella.

– Meillä ei ole tarvetta siirtyä erilliseen järjestelmään, joka koskisi pelkästään liikennerikkomuksia. Nykyisen rikesakon käyttöala kapenisi huomattavasti, sillä suuri osa rikesakoista on peräisin juuri liikennerikkeistä, Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtaja, asianajaja Risto Tuori perustelee.

Yhdistyksen mukaan kyse on rikosoikeudellisesti, lakiteknisesti ja kriminaalipoliittisesti niin olennaisesta muutoksesta, että se tulisi valmistella erikseen oikeusministeriössä.

Lakiesityksen mukaan kiinteää liikennevirhemaksua sovellettaisiin porrastetusti kaikkiin tieliikenteen ylinopeustapauksiin aina 30 kilometrin ylinopeuteen saakka.

– Ei voi olla niin, että 30–40 kilometrin nopeusalueella käytetty 60–70 kilometrin ajonopeuskin johtaisi vain suhteellisen maltillisen hintaiseen virhemaksuun. Tällaista on vaikea ymmärtää, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen katsoo.

– Taajamissa sietoraja ei saa olla näin korkea. Sen sijaan kannatamme ajatusta, että nykyisen rikesakon käyttöalaa laajennettaisiin kovempiin ylinopeuksiin päin. Se toisi lisätehoa nopeusvalvontaan.

Liikenneoikeusyhdistyksen mielestä ehdotettu 30 ylinopeuskilometrin rajapyykki onkin esityksen ainoa hyvä puoli. Rikesakkojärjestelmä pitäisi lausunnon mukaan säilyttää, mutta sakon yläraja kuitenkin laajentaa jopa 40 km/h ylinopeuksiin saakka, jos teko on aiheuttanut vain vähäistä vaaraa.

– Ottaisimme esimerkkiä Ruotsista. Siellä vielä 50 kilometrin ylinopeuskin voi vielä olla liikennerikkomus, josta seuraa sikäläinen kiinteä järjestyssakko. Ruotsin liikenneturvallisuuden taso on silti parempi kuin meillä, Risto Tuori huomauttaa.

Yhdistys vastustaa myös tieliikennelain esitystä, jonka mukaan ajoneuvon omistajan tai haltijan vastuu sillä tehdyistä rikkomuksista kasvaisi. Uusi ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu voitaisiin määrätä esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä tai punaista päin ajamisesta.

– Haltijavastuu pystytään toteuttamaan jo nykyisen ehdollisen rikesakon avulla, Tuori toteaa.

Lausuntoja tieliikennelakiesityksestä on toistaiseksi tullut kolmisenkymmentä. Eniten palautetta on kirvoittanut juuri esitys liikennevirhemaksusta. Lausuntoaika jatkuu 13. huhtikuuta saakka.

– Esityksen virhemaksujen suuruus perustuu monilta osin samoihin rahamääriin, joista on säädetty rikesakkorikkomuksista annetussa laissa, tarkentaa tieliikennelain päävalmistelija, liikenneneuvos Kimmo Kiiski.

Nyt eri riketyypit ja niiden sanktiot ovat tulleet näkyviksi, ja asia on siksi herättänyt paljon huomiota. Jos virhemaksuraja todella kohoaisi nykyisestä 20 kilometristä aina 30 kilometrin ylinopeuksiin saakka, ainakin osa massiivisista ja vain Suomelle tyypillisistä ”kaaharipäiväsakoista” jäisi historiaan.

– Kuitenkin aina, jos teko vaarantaa toisen hengen tai terveyden, tapaus käsiteltäisiin jatkossakin päiväsakko- tai vankeusasia­na, oli nopeusrajoitus paikalla mikä tahansa, Kiiski painottaa.

Samat periaatteet koskevat punaista päin ajamista. Vain liikennevalorikkomukset, jotka eivät vaarantaisi toisen tienkäyttäjän turvallisuutta, olisi mahdollista käsitellä virhemaksulla. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi punaista päin ajaminen yön hiljaisina tunteina tyhjässä risteyksessä.

Päivän lehti

31.5.2020