Kanta-Häme

Espanjalainen kosketus

Tiedetään. Espanja on kitaristien maa. Mutta tulee sieltä hienoa pianomusiikkiakin, vaikka sitä ei juuri soiteta Suomessa.

Riihimäellä syntynyt pianisti Maria Männikkö on ottanut elämäntehtäväkseen espanjalaisen pianomusiikin esittelemisen.

Hän hurmaantui espanjalaisuuteen opiskellessaan Lahden ammattikorkeakoulussa, josta lähti opiskelijavaihtoon Salamancaan Keski-Espanjaan.

Sen jälkeen matkoja Espanjaan on kertynyt monta. Milloin on pitänyt päästä mestarikurssille, milloin kirjastoja koluamaan, milloin muuten vain lomalle.

Tarinallisuus …innostaa

Männikköä viehättää espanjalaisen pianomusiikin monikasvoisuus. Ykkössuosikki on säveltäjä Enrique Granados (1867–1916).

– Ensin on tietysti se espanjalainen rytmiikka. Lisäksi hänellä on koskettavan kauniita melodioita ja kertova, tarinallinen tyyli, Männikkö sanoo.

Hänelle soittaminen on aina ollut tunteiden ilmaisukanava.

– Olin lapsena aika ujo. Soittaessa saa ilmaista itseään ja oikein velloa äärimmäisissä tunteissa kuolemansyövereistä iloiseen fiestaan, hän sanoo.

Pitkä opintie …jatkuu vain

Maria Männikkö aloitti pianonsoiton Riihimäen musiikkiopistossa pikkutyttönä. Jo kahdeksanvuotiaana hän ilmoitti, että hänestä tulee konserttipianisti.

Lahden konservatorion, Lahden ammattikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian ja Hannoverin musiikkikorkeakoulun kautta hän on päässyt päämääräänsä – tai ainakin lähelle sitä.

– Taidan olla tämmöinen ikuinen opiskelija, 32-vuotias Männikkö sanoo.

Hän aloitti taiteellisen tohtorintutkinnon Sibelius-Akatemiassa 2011. Viisivuotinen tutkimussuunnitelma sisältää useita konsertteja ja kirjallisen työn. Niiden aihe on tietenkin espanjalainen pianomusiikki.

Ihanat …soitto-oppilaat

Riihimäen musiikkiopistossa Männikkö on opettanut vuodesta 2003. Kuluneena lukuvuonna hänellä oli tavallista vähemmän opetustunteja tohtoriopintojen takia: hän kävi vain perjantaisin Riihimäellä.

Maria Männikkö asuu Turussa, opiskelee Helsingissä ja matkustaa vielä usein Espanjassa. Hänestä tuntuukin toisinaan, että hän istuu kaiket päivät bussissa tai autossa.

– Mutta minulla on Riihimäellä ihanat oppilaat ja hyvä työyhteisö, miksi siis vaihtamaan, hän pohtii.

Muutenkin hän on huomannut, että opettaminen ja taiteellinen työ tukevat toisiaan. Sillä tiellä hän haluaisi jatkaa.

Konserttikin …on tarina

Maria Männikkö ajattelee yksittäisen konsertinkin tarinana. Hänelle on merkityksellistä, missä järjestyksessä ja mitä teoksia esitetään ja minkälainen tarina niistä muodostuu.

– Tohtoriopinnoissa meidät oikein velvoitetaan tekemään käsiohjelmia ja perustelemaan ohjelmistovalinnat, hän kertoo.

Hän pitää käsiohjelmista, joissa kerrotaan, mitä esiintyjä itse ajattelee tulkitsemistaan teoksista.

– Pelkät luettelot ja liialla faktatiedolla lastatut käsiohjelmat tekevät vain vihaiseksi, hän sanoo. (HäSa)