Kanta-Häme

Essi on kokonaan kierrätetty

Amerplastin Vehmaisten muovikassitehtaalla Aino-robotti rientää paketoimaan valmiita kasseja. Linjapaino- ja saumauskoneet jyskyttävät ja Riihimäeltä tulleet muoviryynit eli granulaatit ovat valmiina siiloissaan.

– Muovia voidaan kierrättää loputtomasti. Kassin tien ei ole pakko loppua edes roskapussina, vaan se voidaan vielä senkin jälkeen viedä keräykseen ja käyttää taas uusien kassien materiaaliksi, kertoo tehtaanjohtaja Tuomo Riihimäki.

Tehtaalla tehdään suurin osa Suomessa käytössä olevista muovikasseista. Amergripit eli entiset Minigripit tehdään Ikaalisissa ja muita joustopakkauksia Puolan Grodzisk Mazowieckissä. Aivan muovikassitehtaan vieressä valmistuvat erilaiset elintarvike- ja hygieniapussit.

– Teimme ensimmäiset kierrätyskassit jo 1990-luvulla, mutta silloin muovi tuli teollisuudelta. Biohajoavia kasseja me emme sen sijaan valmista, sillä materiaali ei sovi kierrätykseen, Riihimäki huomauttaa.

Painokoneet syöttävät nieluistaan joka vuosi 200 miljoonaa kassia. Joukossa on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen kiertokassi, Essi, jonka valmistukseen käytetään kuluttajilta erilliskerättyä pakkausjätemuovia.

– Muovisia pakkauksia ei ole kerätty Suomessa vasta kuin vuosi, eikä siihen olla oikein vielä totuttu. Tällä hetkellä muovia kerätään puoli kiloa jokaista suomalaista kohti, mutta kyllä määrät vielä kasvavat. Essin valmistukseen kerätty muovi on toistaiseksi riittänyt, Amerplastin markkinointipäällikkö Laura Alisalo huomauttaa.

Essiä on valmistettu nyt kolme kuukautta. Ennen kuin tuotanto pääsi alkamaan, joutui Amerplast solmimaan sopimuksen Fortum Recycling & Waste Solutionsin (entisen Ekokemin) kanssa materiaalin toimittamisesta Riihimäeltä Tampereelle.

Ensimmäisiä varovaisia askeleitaan ottava uusiomuovisten tuotteiden valmistus harppasi Essin vanavedessä pitkän askelen eteenpäin.

Maailmalla uusiomuoveja käytetään jo ämpäreiden, muoviputkien, kojelautojen ja vaikkapa meluvallien rakentamiseen. Suomessa rakennetaan tällä hetkellä muovikassien lisäksi muun muassa kukkaruukkuja ja ämpäreitä. Tuotanto kasvaa, kun aikaa kuluu.

– Uskon, että keräykseen tulee vauhtia, kun ihmiset näkevät ihan kouraantuntuvan tuotteen, joka on valmistettu kierrätetystä muovista. Ei kukaan enää uhraa ajatuksia vaikkapa biojätteiden lajittelulle, sillä se on niin sisäistetty, Alisalo huomauttaa.

Ruotsissa on kerätty muovipakkauksia jo parikymmentä vuotta noin 6 kiloa asukasta kohti. Suomen 550 keräyspisteessä saadaan kasaan tällä hetkellä vain puoli kiloa per asukas vuodessa. Kuluttajapakkauksissa on Suomessa kiinni 70 000 tonnia muovia.

– Tällä hetkellä keräyspisteissä keskitytään tyhjennysvälien optimointiin. Ei ole kauhean ympäristöystävällistä, että pisteitä tyhjennetään turhaan.

Mikäli Suomi kykenee toden teolla vähentämään vaikkapa kasvihuonepäästöjä, pitää kiinnittää huomiota ruokahävikin pienentämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Alisalon mielestä juuri pakkaukset ovat avainasemassa ruokahävikin pienentämiseen.

– Suomessa kotitaloudet, elintarviketeollisuus sekä vähittäiskauppa tuottavat yhteensä 335–460 miljoonaa kiloa ruokajätettä joka vuosi. Kun ruoka säilyy pidempään, voidaan sitä myös käyttää pidempään, Alisalo sanoo.

Amerplastin laboratoriossa tutkitaan, kuinka paljon eri ruoka-aineet hengittävät. Tutkimusten jälkeen pakkauksiin laitetaan juuri oikea määrä mikroskooppisen pieniä reikiä niin, että tuote säilyisi mahdollisimman pitkään.

– On varmaa, että kilpailu kovenee nykyisestään. Tähän pakkausteknologiaan on kuitenkin oikeudet yksinomaan meillä, Riihimäki muistuttaa. HäSa

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic