Kanta-Häme

Estääkö laki talkootyöt?

Voiko vielä nykyisinkin kirkon rakentaa talkoilla? Tuhansien sääntöjen Suomessa se voi epäilyttää. Palaneen kirkon tilalle uutta pyhättöä pohtivat ylivieskalaisetkin ovat arvelleet, että talkootyö saattaisi painottua rahankeruuseen eikä itse rakentamiseen.

Kirkkohallituksen yliarkkitehti  Antti Pihkala  kumoaa epäilykset. Suomen seurakunnissa on viime vuosinakin tehty talkoilla esimerkiksi kattoremontteja. Kärsämäellä on pidetty paanukirkkoon liittyviä talkoita. 

Vuonna 1997 poltetun Tyrvään Pyhän Olavin kirkon uudelleen rakentamisesta huomattava osuus oli talkootyötä. Sen arvoksi on laskettu noin miljoona euroa. Seurakunnan mukaan 1 200 vapaaehtoista osallistui jollakin tapaa Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentamiseen.

Kirkkotalkoot ovat vanha perinne.

– 1800-luvun lopulle asti kirkolle maksettiin ikään kuin veroja työtä tekemällä, huomauttaa Pihkala.

Lakia tulkitaan talkoissa tapauskohtaisesti. 

Mökkitalkoiden tyyppisissä pienimuotoisissa talkoohommissa työturvallisuuslakia ei enimmäkseen tarvitse noudattaa. Niissäkin on suojattava katolta putoamiselta esimerkiksi kaiteella tai valjailla. Lisäksi koneiden ja laitteiden on oltava kunnossa.

Jos talkoissa on mukana urakoitsijoita ja muita palkattuja ammattilaisia, puhutaan yhteisestä työpaikasta. Silloin työturvallisuuslakia pitää noudattaa. 

Vastuuhenkilöt on nimettävä, ja  työympäristön on oltava talkoolaisille yhtä turvallinen kuin palkkatyötä tekeville. 

– Esimerkiksi kypäriä ja turvakenkiä on käytettävä, ja kaiteiden sekä muiden työskentelyolosuhteiden on oltava kunnossa, sanoo tarkastaja Ville Kurunsaari Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueelta.

Työterveyshuoltoa talkoolaisille ei tarvitse järjestää, koska he eivät ole palkkasuhteessa. LM-HäSa