Kanta-Häme

Esteettömyydessä on kaksi puolta

Ympäristöministeriössä pohditaan kiivaasti, mitä seuraamuksia saattaa aiheutua hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan täysin esteettömiksi edellytettäisiin rakentamaan vain tietty osuus uusien rakennuskohteiden asunnoista.

Rakennuskustannusten alentamiseen tähtäävä linjaus tarkoittaisi, että esteettömien asuntojen määrän lisääntyminen todennäköisesti hidastuisi tulevina vuosina.

– Kirjaus ei aivan vastaa sitä, mikä on nähtävissä tilastoista. Vaikka rakennustahti jatkuisi nykyisen kaltaisena, vuonna 2030 esteettömiä asuntoja olisi tarpeeseen nähden noin 300 000 liian vähän, rakentamismääräysten uudistamisesta vastaava yliarkkitehti Erja Väyrynen ympäristöministeriöstä toteaa.

Esteettömien asuntojen jatkuvasti lisääntyvä tarve johtuu väestön ikääntymisestä eli käytännössä yli 75-vuotiaiden määrän kasvusta.

Esteettömyyden lisäämisellä pyritään siihen, että ikääntyvä väestö pystyisi asumaan kotonaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Tämä vähentäisi merkittävästi palveluasumisesta ja laitoshoidosta aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle.

– Asiaan olisi parempi havahtua nyt, jotta korjauksia voitaisiin tehdä pikkuhiljaa. Muuten 10 vuoden päästä on edessä tilanne, jossa mietitään, että mitä nyt tehdään, Väyrynen sanoo.

Rakennusteollisuuden kantilta katsottuna esteettömyyssäännösten höllentäminen on tervetullut asia. Johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT ry:stä toteaa, teollisuuden näkökulmasta esteettömiksi on järkevää rakentaa riittävä määrä asuntoja, muttei kaikkia.

Pekkanen toteaa, että ongelmia tulee vastaan varsinkin pienten asuntojen tilaratkaisuissa.

Jos asunto on pieni, esteettömäksi rakennettu kylpyhuone haukkaa neliöistä suhteettoman suuren osan. Asujan kannalta ei ole houkuttelevin ratkaisu, jos kylpyhuone on samaa kokoluokkaa olohuoneeseen verrattuna.

– Moni ottaisi ylimääräiset neliöt mieluummin olo- tai makuuhuoneeseen. Jos esimerkiksi uusia opiskelija-asuntoja rakennetaan, niin tarvitseeko ihan jokaisesta asunnosta silloin tehdä täysin esteetöntä?

Pekkanen ei ota kantaa ennusteisiin, joiden mukaan 15 vuoden kuluttua esteettömistä asunnoista olisi noin 300 000 kappaleen vaje.

– On vaikea sanoa, onko se juuri tuo määrä, koska niin monet asiat vaikuttavat.

Jos esteettömiä asuntoja on tulevaisuudessa tarjolla liian vähän, niiden myynti- ja vuokrahintojen voi olettaa kohoavan.

Erja Väyrysen mukaan markkinoilla on jo nyt havaittavissa 55–65-vuotiaiden joukko, jotka tulevaa asumismuotoaan miettiessä ennakoivat tulevaa tilannetta ja hankkivat esteettömän asunnon hyvien palveluiden ääreltä.

– Tämä ikäluokka voi varallisuutensa puolesta käyttää enemmän rahaa asumiseen kuin ne vanhemmat ihmiset, joilla tarve esteettömälle asumiselle tulee eteen nopeammin. Ennakointi on hyvästä, mutta tällä kehityksellä kaikille tarvitseville ei esteettömiä asuntoja tule riittämään. HÄSA

Päivän lehti

3.4.2020