Kanta-Häme

Et itkeä saa, Iittala

Tähtitaivas. 25. naivistisen taiteen kesänäyttely Iittalassa vanhalla puukoululla 25.8. saakka. Näyttely on avoinna päivittäin klo 10–19.Hymykuoppa. Taidenäyttely Iittalan taidetalossa 31.7. saakka. Avoinna joka päivä klo 11–18.

Tähtitaivas-näyttely vyöryttää esiin sekä uutta että vanhaa. Jälkimmäinen termi viittaa lähinnä vain siihen, että mukana on lukuisia Iittala-klassikkoja, tuttuja jo vuosien takaa kesänäyttelytradition pitkässä historiassa.

Voi se toisaalta liittyä myös siihen, että naivistisessa kuvamaailmassa nostalgianoloinen miljöö on usein vahvasti läsnä. Jopa eläimet karaktäärihahmoina kertovat pikemminkin leppoisasta vanhasta maaseutukulttuurista kuin nykypäivästä.

Kyllä sympaattisesti tuijottava Heluna-lehmä aina skorpionin voittaa, kuten voittaa hieman pyyleväksi muotoutunut keski-ikäinen rouva anoreksian rajamailla häälyvän nuoren himokuntoilijan.

Eivätkä ne moottoriajoneuvotkaan koskaan aivan uusimmasta päästä ole.

Naivistisisista teoksista löytyy usein myös kertovaa sisältöä ja kuvituksenomaisuutta. Niin tietysti tänäkin vuonna.

Iloinen ja maistuva pyttipannu

Teosten nimeäminen on sekin tärkeä osa kuvien sisältöä. Se on ikäänkuin oma vitsinsä, tai puujalkavitsinsä, mikä toisinaan aika turhaan alleviivaa teoksen sanomaa.

Sisältö ei yleensä vaadi sen suurempaa pähkäilyä, josta tarvitsisi löytää syvälle luotaavia piilomerkityksiä.

Kyse on siis useinmiten leppeästä huumorista, joka on yksi naivismin tunnuspiirteistä ja ehkä myös yksi syy naivismin suosioon.

Iittalan naivistit-näyttely on iloinen ja maistuva pyttipannu, jossa on teoksia reilusti yli 500.

Mutta mikä parasta, siinä on hiuksenhienoja uusiutumisen merkkejä. Enkä tarkoita pelkästään tilan fiksaamista, vaan myös sisällön tavoittelua uusiin ratkaisuihin.

Kaksi hymykuoppaa samalla kaivuulla

Vain saappaanheiton päässä naivistien näyttelystä, Iittalan taidetalossa, on esillä taidekeskus Kettukin järjestämä Hymykuoppa-näyttely. Siinä tekniikat ja tyylilajit aaltoilevat kuin Rokkakosken suvannossa.

Maalaukset, veistokset ja valokuvat ovat näennäisesti irrallaan toisistaan, mutta jotenkin ne vain yhdistyvät. Jos ette usko, menkää Rokkakoskelle. Sukeltakaa.

Näyttelyn nimi on osuva vain jollain tapaa, sillä kokonaisuus tarjoaa paljon hyviä teoksia, jotka pikemminkin mutristavat huulta. Siinä suhteessa se poikkeaakin Tähtitaivas-näyttelystä.

Teokset eivät välttämättä ole niin yksioikoisia, että ne hymykuoppaaan mahtuisivat. Synkkiä ne eivät välttämättä ole, mutta pohdiskelevia. Elämän riemukkuudella on kääntöpuolensa.

Taidetalon näyttely koostuu sekä tunnettujen ammattilaisten mutta luonnollisesti myös kehityisvammaisten taiteilijoiden teoksista, joissa on samalla kertaa jotain outoa ja läheistä ja villiä, mikä iskee tajuntaan.

Tarkennetaan vielä: ei se pelkästään tajuntaan iske vaan sydämeenkin. Jos hieno rakennus elää taiteesta, annetaan sen elää samalla tavalla edelleen.

Pekka Helin