Kanta-Häme

Etäopetus soveltuu opettajien mukaan osin lukioihin, mutta perusopetukseen ei juurikaan

OAJ pitää koulutuksen näkymiä valoisampina kuin koronakeväänä. Oppimisvajetta ei kuitenkaan paikata vuodessa tai kahdessa.
Opettaja Janne Koponen piti oppituntia etänä maaliskuussa. Kuva: Emil Bobyrev
Opettaja Janne Koponen piti oppituntia etänä maaliskuussa. Kuva: Emil Bobyrev

Etäopetus soveltuu osittain lukioihin, mutta perusopetukseen ei juurikaan, kertoo Opetusalan Ammattijärjestön OAJ. Lukioissa noin puolet opettajista katsoo, että etäopetus täytti opetussuunnitelman vaatimukset. Peruskouluissa vastaava osuus on yksi neljäsosa.

OAJ kysyi touko-kesäkuussa opettajien mielipiteitä etäopetuksesta ja paluusta lähiopetukseen. Verkkokyselyyn vastasi lähes 1  700 opettajaa ja rehtoria.

Kyselyn mukaan kolme neljäsosaa opettajista on sitä mieltä, että opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttiin tinkimään.

Yli kaksi kolmasosaa opettajista kertoi, että etäopetus oli haitallista yksittäisille oppilaille. Lähes kaikki opettajat sanoivat kuitenkin etäopetuksessa olleen myös positiivisia vaikutuksia useille oppilaille.

–  Poikkeusolojen ja aiempien resurssileikkausten aiheuttamaa oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa, painottaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Lähes kaikki opettajat kertoivat, että heidän oma digitaalinen ja poikkeusoloihin soveltuva osaamisensa parani etätyön aikana. Vastapainona on se, että 95 prosenttia arvioi työmäärän lisääntyneen koronakriisin aikana.

Aikaa kului etenkin opetuksen suunnitteluun ja tuntien valmisteluun.

Luukkainen arvioi, että opettajat selvisivät koronakeväästä kollegojen ja rehtorien tuella. Nyt tarvitaan kuitenkin konkreettisia ohjeita, miten toimitaan koronatilanteen mahdollisesti jatkuessa.

Yli 60 prosenttia opettajista kertoi kyselyssä, että valtakunnan tasolta ja opetuksen järjestäjiltä saadut ohjeet olivat epäselviä. Yli 70 prosenttia piti saamaansa tukea riittämättömänä.

Lomautuksia vireillä enemmän kuin vuosikymmeniin

Luukkaisen mukaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen näkymät ovat nyt valoisammat kuin viime keväänä. Hän vaatii kuitenkin, että koulutuksen tukipäätöksiä on jatkettava syyskuun budjettiriihessä.

Hallitus osoitti kesäkuussa lisätalousarviossaan lähes 160 miljoonaa euroa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

–  Poikkeusolojen ja aiempien resurssileikkausten aiheuttamaa oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa, Luukkainen painottaa.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että opettajien lomautuksia on vireillä enemmän kuin vuosikymmeniin. Hän sanoo, että kertaluontoinen säästö ei ole järkevässä suhteessa oppimiselle aiheutettuun haittaan. Lomautusoloissa opetussuunnitelman mukainen opetus käy mahdottomaksi.

–  Kuntavaalien lähestyessä kannustankin kansalaisia seuraamaan päättäjien toimintaa tarkasti. Valtion ei pidä tukea lomauttavia kuntia, joissa paikalliset päättäjät omilla ratkaisuillaan aiheuttavat ongelmia ja laittavat paikkaamisen valtion maksettavaksi, Luukkainen kehottaa. STT

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic