fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Etätyö on tuttu juttu, nyt tulee joustotyö – Hämeenlinna aloitti jo: "Tehdään työtä kun se sujuu"

Joustotyö tuli lakiin vuodenvaihteessa. Kaupunki uskoo, että uusi työtapa hyödyttää sen asiakkaita, työntekijöitä ja koko organisaatiota.
Hämeenlinnan kaupungille 18 vuotta hommia tehnyt palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen on havainnut työtehonsa lisääntyneen joustotyön myötä Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan kaupungille 18 vuotta hommia tehnyt palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen on havainnut työtehonsa lisääntyneen joustotyön myötä Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupungilla ovat aloittaneet ensimmäiset joustotyön tekijät. Kokeilujaksoon osallistuu nyt neljä työntekijää tontti- ja mittauspalveluista.

Etätyöstä on puhuttu koronakriisin aikana lähes yhtä paljon kuin itse viruksesta, mutta etätyön lähisukulainen, joustotyö, on unohtunut.

Joustotyö saatiin ensimmäisen kerran työaikalakiin, kun sen lain päivitys tuli voimaan vuodenvaihteessa. Lakia valmisteltaessa käytiin kyllä vilkastakin keskustelua siitä, keitä ja millaisissa tehtävissä toimivia joustotyö voisi koskea.

Etätyöstä joustotyö eroaa esimerkiksi niin, että joustotyöstä on aina tehtävä lain mukainen sopimus työnantajan ja työntekijän kesken. Siinä voidaan sopia, että työntekijä päättää itse milloin ja missä tekee vähintään puolet työajastaan.

Koronakevät innosti kerralla

– Haluaisin ehdottomasti jatkaa kokeiluajan jälkeen, sanoo palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen.

– Olen jo nyt huomannut, että työn pätkiminen lisää työtehoa. Esimerkiksi kun pidän pidemmän tauon iltapäivällä, voin taas virkeänä jatkaa töitä illalla. Jos koneella istuu koko päivän, tulee puutuminen väkisin jossain vaiheessa.

Haastatteluhetkellä Rahikainen oli ehtinyt kokeilla joustotyötä vasta reilut pari viikkoa. Ennen tätä kevättä hänellä ei ollut edes etätyöstä päivänkään kokemusta 18 vuoden työuralla.

– Minusta se oli kiinni, ei työnantajasta. Halusin olla paikalla työyhteisössä. Ajattelin, että työn sujuminen vaatisi koko ajan työpaikalla oloa, koska tehtäviin sisältyy niin paljon vuorovaikutusta. Mutta kun korona pakotti kaikki etätöihin, huomasin tämän toimivan loistavasti.

Kaupunki voi vakiinnuttaa työtavan

Kaupungin työhyvinvointiasiantuntija Laura Latomäki sanoo, että Hämeenlinna haluaa olla kehittämässä työelämää vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita ja odotuksia.

– Joustotyön tavoitteena on työhyvinvointi sekä työn ja vapaa-ajan yhdistäminen ketterämmin. Tehdään työtä silloin kun se sujuu ja tulosta syntyy. Se on nykyaikainen tapa työskennellä. Tässä voittaa asiakas, työntekijä ja koko organisaatio.

Keväällä ja syksyllä alkaa muita “Tee työtä uudella tavalla” -kokeiluja. Kiinnostuneita on ilmoittautunut päivittäin.

Kokemusten perusteella kaupunki arvioi, voiko joustotyön ottaa vakiintuneeksi työskentelytavaksi. Joustotyö soveltuu etenkin asiantuntija- ja tietotyöhön – ei sellaisiin tehtäviin, joissa työ on tiukasti aikaan ja paikkaan sidottua.

Virka-aikaa kaksi päivää

Sirpa Rahikainen on sopinut työnantajan kanssa työtuntien määrän, joka täytyy tehdä 26. kesäkuuta mennessä. Tietokoneella on “kellokorttiseuranta”.

Kiinteäksi työajaksi on sovittu tiistait ja keskiviikot. Tuolloin on oltava virka-aikana tavoitettavissa. Muutoin työajan saa sijoittaa vapaasti itselle sopivaan aikaan.

Lepoajasta on itse huolehdittava: viikkoon sitä tulee sisältyä yhtenäinen vähintään 35 tunnin jakso.

Mikä joustotyössä veti?

– Kaikki uusi kiinnostaa. Vanha työaika hankaloitti paljon työskentelyä viikonloppuisin ja iltaisin. Työtehtäviini kuuluu myös osallistumista messuihin, asukastilaisuuksiin ja vastaaviin. Oli aina hirveä prosessi saada ne viikonloput hoidettua työaikana, Rahikainen kertoo.

– Iltaisin ja viikonloppuisin työnteko on tehokasta, kun ärsykkeitä ei tule niin paljon. Puhelin ei soi koko ajan eikä sähköposteja tule.

Joustotyö ei Rahikaisen mukaan sovi, jos tarvitsee koko ajan tarkkoja ohjeita siitä, mitä tehdä seuraavaksi,

– Oma-aloitteisuutta tämä vaatii ja kykyä vastata omasta työstään. Luottamukseenhan tämä perustuu, kuten pitkälti etätyökin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen:

Myös Hertta-koira auttaa Sirpa Rahikaista pätkimään työntekoa. Kuva: Pekka Rautiainen

Pelko koko ajan töissä olemisesta hälveni

Rahikainen myöntää alussa pelänneensä, tuntisiko hän olevansa aina töissä.

– Työajanseuranta helpottaa. Ylipäätään hallinnan tunnehan on työssä tärkeää. Hyvin pystyn kyllä hahmottamaan, milloin voin pitää vapaata, vaikka tekemättömiä töitä on koko ajan.

Tehdyistä joustotöistä esimerkki viime maanantailta: tuolloin palveluasiantuntija käsitteli sähköposteja, kävi läpi kaupungin uuden virtuaalisen asiakaspalvelijan Kunta-Katin saamia kysymyksiä, päivysti kaupunkirakenteen asiakaspalvelussa, valmisteli palaveria uusista kesäkioskeista ja teki kaupunginhallitukselle maanvaihtoon liittyviä karttaliitteitä.

Rekrytointivaltti “jähmeille” kunnille?

Keskustelussa uusista työn tekemisen tavoista etä- ja joustotyöt menevät iloisesti sekaisin.

– Varmaankin pian puhutaan enemmän yleensä työstä, eikä pyöritellä termejä. Luulen, että työnteko muuttuu vielä paljon ennen kuin minäkin olen lähellä eläkeikää, Rahikainen arvelee.

– Nuorten ikäluokkien odotukset työelämästä ovat sen tyyppisiä, mitä joustotyö tarjoaa. Uskon, että tällainen on myös rekrytointivaltti kunnille. Kuntiahan on pidetty aika jähmeinä organisaatioina, vaikka niissä ollaan todella innovatiivisia ja kehittämismyönteisiä. HäSa

Lue myös: Haluaisitko tehdä enemmän etätyötä? Joustavuutta hakeva työaikalain uudistus sai heti kritiikkiä niskaansa (27.9.2018)

Näin työaikalaki sanoo

Joustotyössäkin työnantaja määrittelee tehtävät ja tavoitteet. Sen mukaan saamista työaikalain päivitykseen pidettiin yleisesti lain tärkeimpänä antina. Laki tuli voimaan tämän vuoden alussa.

Työnantaja ja työntekijä saavat nyt sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Sopimuksella voidaan siis poiketa työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä.

Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Laki velvoittaa sopimaan ainakin päivistä, joille työntekijä saa työaikaansa sijoittaa ja milloin viikkolepo pidetään.

Sovittava on myös mahdollisesta kiinteästä työajasta, joka ei kuitenkaan voi sijoittua kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle.

Myös se on sopimukseen kirjattava, mitä työaikaa sovelletaan sen jälkeen, jos joustotyöaikaa koskeva sopimus päättyy.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Menot