Kanta-Häme Riihimäki

Riihimäellä ei ole kritisoitu avoimia oppimisympäristöjä Hämeenlinnan tavoin: "Pariovet saa auki kolmeen suuntaan, mutta myös kiinni"

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio iloitsee siitä, että suurin osa kaupungin kouluista remontoitiin hyvään aikaan eli vuosina 2008-2012.
Sivistysjohtaja Esa Santakallio pitää tärkeänä sitä, että robotiikkaopetuksen lisäksi Riihimäellä kehitetään kiertotalouteen ja myös teatteri-ilmaisuun liittyvää opetusta. Kuva: Pekka Rautiainen
Sivistysjohtaja Esa Santakallio pitää tärkeänä sitä, että robotiikkaopetuksen lisäksi Riihimäellä kehitetään kiertotalouteen ja myös teatteri-ilmaisuun liittyvää opetusta. Kuva: Pekka Rautiainen

Esa Santakallio tuli Riihimäelle koulutoimenjohtajaksi parikymmentä vuotta sitten. Hänen reittinsä ei ollut perinteinen opettaja, rehtori, sivistysjohtaja, vaan hän tuli kuntahommiin yliopistomaailmasta opettajankoulutuksen puolelta.

– Sanoisin, että se näkyy monessa asiassa, mitä Riihimäellä on vuosien mittaan tehty, Santakallio sanoo.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee sen, että Riihimäellä ei ole erikseen koulunkäyntiavustajia, vaan 70 ympärivuotisesti palkattua työntekijää. He ovat varhaiskasvatuksen palkkalistoilla, mutta toimivat tarvittaessa myös koulunkäyntiavustajina ja esimerkiksi iltapäiväkerhoissa.

– Heillä on lähes kaikilla ammattitutkinto, ja vaihtuvuus on vähäistä, kun heillä on vakinainen työsuhde, Santakallio kertoo.

Koulut remontoitiin hyvään aikaan

Hän kuvaa vuosia Riihimäen opetustoimessa hauskasti sanomalla, että koko ajan on ollut eteenpäin kaatumisen meininki.

– Valtavilla loikilla on menty eteenpäin. Talous on toki aina oma lukunsa, mutta silti paljon on saatu aikaan.

Hän iloitsee esimerkiksi siitä, että suurin osa kaupungin kouluista remontoitiin hyvään aikaan eli vuosina 2008-2012. Tällöin rakentaminen oli paljon halvempaa kuin nyt.

Viimeksi valmistui Uramon koulu, joka perustuu avoimen oppimisympäristön pedagogiikkaan. Riihimäeltä ei kuitenkaan ole kuulunut samanlaista kritiikkiä kuin mitä Hämeenlinnassa on esitetty avoimista oppimisympäristöistä.

– Uramon koulussa on tiloja, joista saadaan tarvittaessa pariovet auki kolmeen suuntaan, mutta myös kiinni. On selvää, etteivät esimerkiksi Nummen koulun kaltaiset seinäverhot eristä ääntä riittävästi. Tästä kärsivät etenkin sellaiset oppilaat, joilla on keskittymisvaikeuksia.

Tavoitteena Peltosaaren monitoimitalo

Sisäilmaongelmat ovat kuitenkin tuttuja myös Riihimäellä. Peltosaaren koulu on jouduttu sulkemaan ja lapset käyvät koulua evakkotiloissa toisella puolella kaupunkia.

– Entisen kauppaoppilaitoksen tilat ovat onneksi hyvät, mutta tilanne on totta kai hankala. Meillä tehdään parhaillaan palveluverkkoselvitystä, joka on tulossa lausunnoille tammikuussa. Sen mukaan tavoitteena olisi saada Peltosaareen monitoimitalo, jossa on koulun lisäksi paljon muitakin toimijoita.

Tällä hetkellä Riihimäellä viedään eteenpäin robotiikkaopetusta. Vaikka robotiikkaa ei vielä hyväksyttykään Riihimäen lukion erityistehtäväksi, Santakallio uskoo asiaan vahvasti.

– 2030 meillä on robotiikkakampus, jossa on mukana elinkeinoelämää ja muita yhteistyökumppaneita.

Robotiikka vie mukanaan

Santakallio kertoo vuolaasti nyt viisi vuotta käynnissä olleesta robotiikkaopetuksesta, joka käynnistyi kerhotoimintana vuonna 2014. Nykyisin kaikki perusopetuksen oppilaat saavat kouluvuosiensa aikana 250 tuntia robotiikkaopetusta ja valinnaisaineena sekä kerhoissa satoja tunteja lisää.

– Tämä on sellainen asia, joka vie sekä opettajat että oppilaat mukanaan, sen olen nähnyt monessa tilanteessa.

Santakallio sanoo, että robotiikkaopetuksen kustannuksista liikkuu hurjia huhuja kylillä. Hän haluaa kumota vääriä mielikuvia.

– Alkuinvestointi koneisiin ja laitteisiin on ollut noin 240 000 euroa, mutta se riittää vuosiksi. Opetus järjestetään alakoulussa osana käsityökokonaisuutta, ja yläkoulussa ja lukiossa valinnaisaineena muiden joukossa. Eli jos emme tarjoaisi sitä, pitäisi tarjota jotakin muuta. HÄSA

 

Esa Santakallio

Riihimäen sivistysjohtaja, tuli kaupungin palvelukseen vuonna 2001 (tuolloin koulutoimenjohtajaksi).

Syntynyt Jyväskylässä 18.12.1959.

Asunut opiskelun ja työn takia eri puolilla Suomea.

Riihimäkeen Forssasta sivistysjohtajan tehtävistä, sitä ennen pitkä työrupeama Jyväskylän ja Oulun yliopistojen opettajankoulutuksessa.

Santakallio kirjoitti jo 1980-luvun lopulla ensimmäiset teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmat, mutta valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan robotiikka tuli vasta vuonna 2016.

Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Harrastaa kesällä rullaluistelua, talvella murtomaahiihtoa.

 

Päivän lehti

29.1.2020