Kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrän nosto 1 200:lla ensi vuonna ei riitä Etelä-Hämeen Reserviläispiirille.
– Tyydyttävä lisäys 3–4 vuoden aikana olisi 5 000, jolloin vuosittainen kokonaismäärä nousisi nykyisestä noin 18 000:sta 23 000:een. Enemmänkin saisi olla, mutta rahat ovat rajalliset, toteaa piirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg.
– Tämä parantaisi Suomen ”vakuutusturvaa” pahan päivän varalle, koska uhkatekijöitä, kuten Ukrainan kriisi, on koko ajan olemassa, ja ne vain lisääntyvät.
Hallituksen budjettiriihessä puolustusvoimien toimintamäärärahoihin ehdotetaan ensi vuodelle 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen sekä kertausharjoitusten lisäämiseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin, jossa harjoitusten vetovastuu siirtyy maanpuolustusyhdistyksiltä puolustusvoimille.
Toimintamäärärahojen korotus nousee vuoteen 2023 mennessä 10 miljoonaan euroon.
Esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Kimmo Hartikainen Panssariprikaatista Hattulasta ei osaa vielä sanoa, paljonko rahaa jyvitetään Panssariprikaatille ja mihin ne kohdennetaan.
– Maavoimien toimintasuunnitelma julkaistaan lokakuun alussa, ja silloin tiedämme mitä valtion budjetti meille poikii.
Panssariprikaatin kokonaisbudjetti tälle vuodelle on reilu 50 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus on 30 miljoonaa euroa. Loppu menee toimintakuluihin.
– Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudistukseen liittyen meille on tulossa muutamia uusia virkoja. Hyvin todennäköistä on, että kertausharjoitettavien määrä kasvaa. Viime vuonna kertaajia oli noin 1 800, ja tänä vuonna pyöritään 1 800:n ja 2 000:n välissä.
Kertausharjoituksiin vuosittain osallistuvien 18 000 reserviläisen lisäksi puolustusvoimien johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuu noin 4 500 reserviläistä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa lisäksi noin 9 000 reserviläistä. HÄSA
Otsikko ja ingressi muutettu 19.9.2019 kello 7.45
