Kanta-Häme

Eteläiselle rantareitille vauhtia

– Nyt halutaan poliitikoilta selkeä päätös, minne ja millä aikataululla kansallista kaupunkipuistoa laajennetaan. Otetaanko laajennukseen mukaan eteläinen rantareitti ja Aulanko vai ehkä jotakin muuta, kertoo Hämeenlinnan viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen.

Kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen nytkähtää eteenpäin Hämeenlinnassa, jos epävirallisista keskusteluista ja kaavailuista edetään nyt selkeään päätöksentekoon.

Yhdyskuntalautakunta on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että ympäristöministeriölle tehtävää laajennushakemusta varten laaditaan tarveselvitys.

Kaupunkilaiset ovat 15 vuoden aikana viestineet päättäjille jaloillaan Kansallisen kaupunkipuiston merkityksestä. Yksinomaan pohjoista rantareittiä kuljetaan yli 200 000 kertaa vuodessa. Aulangolla viihdytään samoin kuin torilla ja Kirkkopuistossa.

Eteläisen rantareitin liittäminen kaupunkipuistoon ei Susanna Lappalaisen mukaan käynnistä kovin suuria reittiyhteyden rakennustarpeita.

Ulkoilureitti on pitkälti rakennettu Virvelistä Visamäen kautta Hämeensaareen. Tapahtumapuiston rakentamisen yhteydessä reitti laajeni edelleen Kantolan puolella.

– Yhteys Vanajantietä Vanajan kirkolle puuttuu. Jopa Engelinrantaan on kaavoituksessa tehty varaus rantareitille, joten koko lenkki on hyvin pitkälle valmis tai linjattu, Susanna Lappalainen selostaa.

Kaupunkipuistoon liitettävän eteläisen rantareitin kehittäminen edellyttää kuitenkin istutuksia, penkkejä, valaistusta ja vastaavaa, joiden suunnittelu vaatii työtä.

Ahveniston luonnonsuojelualueen liittäminen kaupunkipuiston kokonaisuuteen sen sijaan vaatii vielä runsaasti pohdintaa, suunnittelua ja ratkaisumalleja.

Ympäristöministeriö edellyttää, että kansallisen kaupunkipuiston alue muodostaa ekologisen ja yhtenäisen kokonaisuuden, jota mitkään katkokset eivät riko.

Susanna Lappalainen korostaa, ettei aluetta ole tarkoitus laajentaa laajentamisen vuoksi. Liitettävien alueiden pitää rikastaa nykyistä kokonaisuutta.

Kehittämisessä on hänen mielestään muistettava, että jatkuvasti pienenevien määrärahojen on riitettävä paitsi nykyisen kaupunkipuiston hoitoon ja ylläpitoon, myös laajennusalueille.

– Taloudelliset haasteet ovat todellisia, vaikka sopivia laajennusalueita Hämeenlinnan hienossa kaupunkikokonaisuudessa onkin.

– Ahveniston kytkemisessä keskustan kaupunkipuistoon on ratkaistava, miten viheryhteys löytyy moottoritien ja puistoalueitta rakennetun Poltinahon kaupunginosan läpi. Voidaanko yhteys osoittaa vaikka Ojoisilta Hämeen härkätien kautta? valaisee Susanna Lappalainen edessä olevia ongelmia.

Hämeenlinnaan ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2001 perustettu kansallinen kaupunkipuisto kattaa nykyisellään 740 hehtaaria. Se on yli kuusi kilometriä pitkä ja leveimmillään noin viiden kilometrin levyinen.

Aulanko yhdistyy kaupungin pohjois- ja koillispuolisiin metsä- ja peltoalueisiin, jotka jatkuvat Evon kautta aina Päijänteelle. Koko aluetta yhdistävät ulkoilu- ja retkeilyreitistöt.

Hämeenlinnan kaupunki julkistaa kaupunkipuiston laajentamistavoitteen kesäkuussa Verkatehtaalla järjestettävässä Vihervuoden juhlaseminaarissa. HÄSA