Kanta-Häme

Etiopiassa kirkko kasvaa kohisten

Sari ja Vesa Lehtelä ovat vaikuttuneita siitä, miten syvällä uskonnollisuus on etiopialaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä.

– Melkein kaikki kirkon jäsenet ovat aktiivisia, osallistuvia jäseniä. Ihmiset ovat mukana seurakunnan tilaisuuksissa ja vapaaehtoistehtävissä. Uskonto on osa heidän kotiaan ja päivittäistä elämäänsä ja näkyy myös kielessä, jonka sanonnoissa ja tervehdyksissä Jumala on läsnä, Lehtelät kertovat.

He ovat työskennelleet nyt kahden vuoden ajan Etiopiassa Suomen Lähetysseuran lähetteinä, Vesa Etiopian työn aluepäällikkönä ja Sari tiedottajana. Molemmille on löytynyt kaukana Afrikan sarvessa oman alansa töitä.

– Alkuun tuntui tietenkin, että aivan kaikki on erilaista, ympäristö, kieli ja kulttuuri. Mutta loppujen lopuksi vähän vastaavanlaista työtä voisi tehdä Suomessakin, Vesa Lehtelä kertoo.

Hän vastaa työalueen toiminta-, talous- ja henkilösuunnittelusta sekä yhteistyön kehittämisestä paikallisten kanssa. Sari taas raportoi muun muassa suomalaisten kehitysyhteistyöprojekteista koti-Suomeen.

Köyhä Etiopia on hyvin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Suomalaisissa hankkeissa muun muassa pyritään monipuolistamaan paikallista maanviljelyä ja kohentamaan kastelujärjestelmiä. Työsarkaa riittää myös opettajien kouluttamisessa sekä 80-kielisen maan lukutaito- ja oppikirjahankkeissa.

Turva löytyy Jumalasta

Lähetysseuran yhteistyökirkon, luterilaisen Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä ylitti viime vuonna 6 miljoonan rajan. Jäsenmäärä kasvaa huimaa 7 prosentin vuosivauhtia.

Osa jäsenmäärän lisäyksestä selittyy maan väkimäärän nopealla lisääntymisellä. Luterilaisiin perheisiin syntyy lapsia, jotka kastetaan perheensä uskoon. Uusia jäseniä tulee myös muista kirkkokunnista, kuten maan valtakirkon Etiopian ortodoksikirkon piiristä sekä islamista.

Lehtelöiden mukaan ei ole olemassa yksinkertaista vastausta siihen, miksi kirkko vetää näin vahvasti puoleensa. Syitä on monia.

– Mitä köyhempi kansa, sitä enemmän uskotaan. Kun ei ole sosiaaliturvaa, turvataan Jumalaan. Ihmisten mielissä on myös se, ettei ole itsestäänselvyys, että on vapaus uskoa, Sari Lehtelä sanoo viitaten maassa aiemmin vallinneeseen hirmuhallintoon ja aikaan, jolloin myös kristittyjä vainottiin.

Vesa Lehtelällä on tarjota asiaan myös hengellinen selitys.

– Sikäläisen kirkon johtajat sanovat, että nyt on Jumalan aika Etiopiassa. Vapaaehtoisten työpanos on seurakunnalle ratkaisevan tärkeä, sillä rahaa palkkoihin ei juurikaan ole.

Rukouksia ja iloista uskoa

Mekane Yesus on luterilainen kirkko, jonka toiminnassa on karismaattisia piirteitä. Usko on iloista, tilaisuuksissa lauletaan reippaita lauluja ja rukoukselle annetaan aikaa ja tilaa.

– Monet etiopialaiset rukoilevat suomalaisten puolesta, sillä he ovat huolissaan siitä, miten täällä ihmiset eroavat kirkosta ja hylkäävät Jumalan.

Lehtelät ovat vastikään palanneet asemapaikalleen Addis Abebaan Suomen kesästä. Heinä-elokuussa he kiersivät nimikkoseurakunnissaan, muun muassa Hämeenlinna-Vanajassa sekä Janakkalassa kertomassa Etiopian kuulumisia.

Muuna aikana he pitävät yhteyttä nimikkoseurakuntiinsa muun muassa kirjoittamalla nimikkokirjeitä sekä avoimen Facebook-sivunsa välityksellä.

Lehtelöiden määräaikainen työsarka Etiopiassa on suunnilleen puolessavälissä. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä täysin avoinna.

– Olemme pärjänneet ja kotiutuneet hyvin, mutta tietysti on ikävä lapsia, lapsenlapsia ja omia vanhempia, he myöntävät.

Työnsä puolesta he käyvät Suomessa joka toinen kesä, mutta yksityisesti piipahduksia Suomeen tehdään vähän useamminkin. (HäSa)