Kanta-Häme

Etukenossa pitkospuita tekemään?

Keskimäärin 3,6 metriä syvän Hauhonselän vedenkorkeus on silminnähden reilusti keskitasoa alempana.

– Tässähän joutuu kohta vaihtamaan veneen pitkospuihin, Heikki Nieminen murjaisee saaressa Hauhonselällä.

Arvio on helppo uskoa, kun näkee, kuinka Niemisen laiturin kärki kyntää jään peittämää järveä.

– Viimeksi laituri oli suorassa viime keväänä, kun vesi oli ylempänä. Muutenhan se on ollut kenossa monta vuotta, Hauhonselän toisen polven kesäasukas kertoo.

Pinnan lasku ei perustu pelkästään silmämääräisesti tehtyihin havaintoihin. Nieminen on tutkinut asiaa yli vuoden ja tehnyt laskelmia.

Vuosina 1951–1960 Hauhonselän alin keskimääräinen vedenkorkeus oli 83.96 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuosina 2010–2015 keskivesi laski 10 senttimetrillä.

Keskivesi ilmoitetaan NN-normaalinollataulukolla.

Marraskuussa Nieminen laskeskeli NN-arvon olleen 83.55 eli vedenkorkeus oli noin 30 senttiä alle vuodenajan keskiarvon.

Tällä hetkellä Hauhonselän NN-arvo on 83.60.

Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä arvelee, että Hauhonselän pinta tuskin laskee nykyistä matalammaksi.

– Kuivahko kausi on ollut aika pitkä. On totta, että pohjat vedettiin marraskuussa. Vesi nousee keväällä sulamisvesien mukana, Vanajavesikeskuksen vesijaoston varajäsen sanoo.

Vuonna 1977 vesioikeus määritteli lupaehdoksi Valkeakosken vesivoimalaitoksen toiminnalle, että mikäli vedenpinta on vaarassa laskea 83.64 alapuolelle, voimalaitoksen pitää sopia vesihallituksen(nyk. Suomen ympäristökeskus) kanssa, milloin ja miten juoksutuksesta tulee poiketa.

– Siinä puhutaan minimirajasta, mutta tulkinnat vaihtelevat. Mielestäni tässä on rikottu oikeuden päätöstä, Nieminen sanoo.

Harri Mäkelän mukaan Valkeakosken voimalaitoslupa antaa mahdollisuuden poikkeusjuoksutukseen, mikäli Mallasvesi uhkaa laskea normaalinollataulukon 83.64 metrin rajan alapuolelle. 
Laivaliikenteen alaraja on 83,40 metriä merenpinnan yläpuolella.

Viime vuosina vedenpinta on laskenut usein rajan alle.

– Siitä huolimatta vesivoimalaitos juoksuttaa 100–250 prosenttia liikaa, Heikki Nieminen on laskenut.

Mäkelä ei usko, että vesivoimalan intresseissä olisi laskea vettä juoksuttamalla enempää.

Heidän vesivoimasta saamansa hyöty on marginaalinen, hyvä kun saavat sähköä omiin lamppuihinsa. Osasyynä matalaan pintaan on ollut Lempäälän kanavan syksyinen remontti. Tuolloin madallettiin Vanajavettä, johon Hauhon reitti laskeutuu. Jos poikkeusjuoksutusta olisi tehty, Vanajavesi olisi kuivunut tyystin.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo saavansa usein yhteydenottoja ja ilmoituksia Hauhonselän matalasta vedenpinnasta.

Hän uskoo, että virhemahdollisuus on olemassa juoksutusten laskelmia tehdessä.

– Tuntuma on, että suurin osa ihmisistä ei hallitse asiaa ja tiedä siitä riittävästi, mukaan lukien virkamiehet.

Jutila arvioi, että Hauhonselkä näyttää tavallista matalammalta rehevän vesikasvillisuuden takia

– Umpeenkasvu lisääntyy rannoilla, jos vedenpinta mataloituu entisestään. Silloin valo ulottuu herkemmin pohjaan.

Pinnan madaltumisesta syntyvä vesijättömaa on aiheuttanut mökkiläisille mielipahaa. Kyseessä on veden jättämä alue, joka ei kuulu mökkitontin omistajalle.

Kun vesiraja pakenee, jää tontin ja järven väliin vesijättömaata. Kaistale, joka tulkitaan vesiosuuskunnan omaisuudeksi.

Niemisen mukaan kasvukausipainotteinen vedenjuoksutus yhdessä pinnan mataloitumisen kanssa aiheuttavat huomattavaa rehevöitymistä.

– Onko kaiken tämän takana sähkönkilpailutus? Nieminen viittaa vesivoimaloihin.

Jutila uskoo, että vedenpinnan nostaminen ei todennäköisesti auttaisi Hauhonselän tyydyttävään tilaan.

– Olisi kuitenkin aiheellista pohtia, millä konsteilla vedenpintaa voitaisiin nostaa. Sitä ennen käytäisiin kuitenkin valtava lupasota. HäSa

 

Artikkelia muokattu 18.1.2017 kello 15.54. Korjattu Harri Mäkelän nimi ja titteli sekä vedenkorkeuden alarajaa.

Päivän lehti

17.1.2020