Kanta-Häme

EU lopettaisi hirvituhokorvaukset

EU:n komissio lakkauttaisi metsänomistajille maksetut hirvituhokorvaukset. Maa- ja metsätalousministeriö neuvottelee asiasta Suomen puolesta.

– Unionilla ei pitäisi olla mitään sanomista omintakeiseen suomalaiseen ratkaisuun, jossa kaatolupatuloilla rahoitetaan hirvien aiheuttamat vahingot, sanoo Metsäkeskuksen Hämeen-Uudenmaan aluejohtaja Antti Koskimäki.

Suomi on ainoa EU-maa, jossa on valtio korvaa metsänomistajille hirvien lähinnä taimikoille aiheuttamat vahingot.

– Suomi on ratkonut asiat vuosikymmeniä omaan tyyliinsä, ja se ei taas tahdo sopia hieman kaavoihinsa kangistuneille unionin päättäjille ja valmistelijoille, aluejohtaja Antti Koskimäki sanoo.

Koskimäen mukaan mahdollisuus hakea hirvivahinkokorvauksia on nykyisen hyvän tasapainotilan takana.

Metsäkeskuksen Hämeen-Uudenmaan alueella oli viime vuonna erityisen vähän ilmoitettuja hirvituhoja.

Koko maassa hirvituhokorvauksia maksettiin 1,2 miljoonaa euroa, mutta Kanta-Hämeessä ei senttiäkään.

Kannan ohjailu on onnistunut

– Metsä- ja metsästysväki ja maanomistajat ovat pitkään hakeneet tasapainoa, joka nyt on saavutettu. Tämä osoittaa, että hirvikannan ohjailu on mennyt suotuisasti.

Metsäkeskuksen Hämeen-Uudenmaan alueella anottiin viime vuonna korvauksia vain joidenkin kymmenien hehtaarien alalta Hartolan, Heinolan ja Sysmän suunnalla.

– Hirvikanta on pienentynyt, metsästäjäväki on ottanut asian todesta ja se heijastuu vähempinä tuhoina niin kolareissa kuin metsissäkin. Tämä on mahdottoman hyvä asia, Antti Koskimäki sanoo.

Aiempina vuosina hirvet ovat tehneet tuhoja taimikoille merkittävästi muun muassa Kalvolan ja Hattulan metsissä.

Korvaukset kaatolupamaksuista

Hirvivahingot maksetaan valtion hirvenmetsästäjiltä perimistä kaatolupamaksuista.

– Hirvet maksavat aiheuttamansa vahingot selkänahastaan.

Aluejohtaja Koskimäki toivoo, että Suomen neuvottelijat pystyisivät huolehtimaan, että vahingoista on oikeus saada jatkossakin korvauksia.

– Jos se oikeus viedään pois, se muuttaa tilanteen johonkin suuntaan, jota ei voi vielä tarkemmin arvioida. Silloin menee koko asia uuteen keskusteluun hyödynsaajien ja vahingonkärsijöiden kesken.

Tänä talvena ei uusia ilmoituksia

Metsäneuvoja Juha Niskanen Metsäkeskuksen Hämeenlinnan toimipaikasta sanoo, että viimeksi hirvien aiheuttamista tuhoista on tehty ilmoituksia hänen alueellaan vuonna 2012, silloinkin vain muutamia kappaleita.

– Tänä talvena ei ole tehty uusia vahinkoilmoituksia, se on sitten toinen juttu, kuinka aktiivisesti maanomistajat kiertävät palstojaan.

Talvisin hirvet katkovat lähinnä nuorten mäntyjen latvuksia. Kesäaikaan niille maistuu etenkin nuori koivu.

Juha Niskasen mukaan tuhoalueiden määrä on laskenut jo vuosia.

Kymmenisen vuotta sitten ilmoituksia tuli vuosittain vielä kymmenkunta Niskasen alueelta, jota ovat Hämeenlinnan kantakaupungin, Rengon, Janakkalan, Lopen ja Hausjärven metsät.

Metsäneuvoja Niskanen ei ole itsekään maastossa liikkuessaan havainnut viime aikoina ainakaan merkittäviä tuhoalueita.

Korvataanhan katovahingotkin

Maanomistajien odotukset ovat metsäneuvoja Juha Niskasen havaintojen mukaan sellaiset, että tuet jatkuisivat ensi vuonnakin.

– Maatalouden puolella korvataan katovahinkoja, ja sadostahan on kysymys puusadon kasvattamisessakin.

Metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Koskimäki huomauttaa, että vahinkoilmoitusten väheneminen ei tarkoita, että hirvet eivät tekisi enää vahinkoja metsissä.

– Vaikka hirviä on vähemmänkin, johonkin ne kerääntyvät, ja vahinkoja tulee aina. (HäSa)