fbpx
Kanta-Häme

EU-määräykset voi toteuttaa edullisestikin

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi astuu voimaan parin vuoden päästä. 2019 kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Uudistuksesta huolimatta Suomessa ei ole juurikaan innostuttu kehittämään julkisia nollaenergiarakennuksia. Kokeiluja on ollut lähinnä omakotitalo- ja toimistorakennuspuolella.

Poikkeuksen tekee Ruukki Construction, joka lähti jo muutama vuosi sitten etsimään uutta nollaenergiahallin prototyyppiä.

– Lähestyimme asiaa siitä näkökulmasta, että hallin on oltava paitsi energia- myös kustannustehokas. Rakentamisen tulee olla taloudellisesti järkevää, kertoo yhtiön teknologiajohtaja Jyrki Kesti.

Pohjoismaiden ensimmäinen lähes nollaenergialla toimiva halli valmistui keväällä Hämeenlinnaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ruukin yhteiseksi tutkimuskeskukseksi.

HALLIN PITÄISI KULUTTAA tavalliseen verrattuna yli puolet vähemmän energiaa, vuodessa noin 50 kilowattituntia neliöltä. Sen uskotaan täyttävän tulevat määräykset.

– Tavalliseen tapaan tehdyssä kohteessa menisi 116 kilowattituntia, Kesti sanoo.

Hänen mukaansa rakennuksen kokonaiskustannukset olivat 2-4 prosenttia tavallista korkeammat. Investoinnin pitäisi maksaa itsensä takaisin alhaisempina energialaskuina kymmenessä vuodessa.

– Tärkein oppi on, että määräykset ovat saavutettavissa Suomen oloissakin kustannustehokkaasti.

Rakennuksen erikoisuuksia ovat muun muassa kattoon integroidut aurinkolämpökeräimet, joista lämpö kulkee energiapaaluja pitkin hallin alla olevaan maaperään.

Kesällä kerätty aurinkoenergia voidaan vapauttaa käyttöön vaikka talvella, jolloin se siirretään maalämpöpumpun avulla rakennukseen.

Lämmitys ja jäähdytys tapahtuu sisäkaton rakenteisiin sijoitettujen lämmön- ja viileänjakoputkien ja kattosäteilijöiden avulla.

– Ilmanvaihtokoneita tarvitaan vain raittiin ilman saantiin, ei lämmitykseen, Kesti sanoo.

KOSKA KYSEESSÄ ON koko Pohjoismaiden ensimmäinen nollaenergiahalli, sekä tekijä että tilaaja haluavat tietää sen toimivuudesta mahdollisimman paljon.

Halli onkin varustettu lukuisilla mittareilla, jotka tuottavat jatkuvasti reaaliaikaista dataa sähkönkulutuksesta, ilmanvaihdosta, lämpötilasta ja kosteudesta.

Tarkoitus on seurata ensimmäisen vuoden ajan, onko halli pysynyt energiatavoitteissaan. Toistaiseksi näyttää hyvältä.

– Koska kesä oli viileä, jäähdytystä ei juuri tarvittu. Talven jälkeen tiedetään enemmän, Kesti sanoo.

KRIITIKOT ovat arvostelleet nollaenergiarakennuksien olevan jo liiankin tiiviitä ja altistuvan sen vuoksi helposti esimerkiksi kosteusvaurioille.

Kestin mukaan tiiviys ei ole talossa koskaan huono asia.

– Tilan tuuletus täytyy hoitaa muuten kuin rakenteiden läpi, käytännössä koneellisesti.

Vaikka kesä oli sateinen, se ei näkynyt lisääntyneenä kosteutena.

– Rakennusaikana rakenteisiin pääsee aina jonkin verran kosteutta, mutta mittaustulosten perusteella kuivuminen jatkui kesän aikana suunnitellusti, Kesti sanoo.

NOLLAENERGIAHALLI on toistaiseksi ainoa laatuaan, mutta valmistajan mukaan sama kaava sopisi liike- ja varastotilojen rakentamiseen.

Energiapihit rakennukset voivatkin olla tulevaisuuden vientituote. Kiinnostusta on ollut etenkin Ruotsissa ja Norjassa. Suomi vie tuotteita myös Venäjälle.

– Uskon, että myös tällaiselle konseptille saattaisi olla kysyntää, sanoo kestävän kehityksen johtaja Petteri Lautso.

Menot