Kanta-Häme

EU päästi pahasta – hevosenlanta käy polttoaineeksi

EU-asetuksen tuore muutos sallii tuotantoeläinten lannanpolton jatkossa ilman jätteenpolttolupaa. Suomen aloitteesta tehdyn muutoksen ansiosta hevosenlannan poltto tulee mahdolliseksi tavanomaisissa polttolaitoksissa.

Muutos tulee voimaan kevään aikana. Päätös antaa kansallista sääntelyvaraa päästörajoihin. Nykylaitokset voivat saada polttoprosessivaatimusten noudattamiseen kuuden vuoden siirtymäajan.

Ypäjän Hevosopisto tervehtii ilolla hevosenlannan polton helpottumista. Kiinteistöpäällikkö Ari Väisänen toteaa, että polttolaitoshanke on ollut Hevosopistolla käynnissä pitkään ja yhteistyökumppaneita on hankittu.

– Olemme yrittäneet pitää yllä valmiuden, että pystyisimme nopeastikin ryhtymään laitoksen suunnittelu- ja kehittämistyöhön, sanoo toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki.

Hevosopisto ehti jarrutella energiainvestointejaan odottaen säädösmuutoksia hevosenlannan polttoon. Opiston nykyinen lämpökeskus toimii kevyellä polttoöljyllä. Mansikkamäen mukaan on kova paine muuttaa järjestelmä uusiutuvan energian käyttöön. Kuivikelannan tukipolttoaineena on tarkoitus käyttää joko haketta tai pellettiä. Kovimpia pakkasia ja huoltoseisokkia varten Hevosopisto säilyttää öljykattilansa.

Hevosopisto tarvitsee lannanpolttolaitosta varten vielä uuden ympäristöluvan, kun pienet laitokset pärjäävät jatkossa kevyellä polttolaitosluvalla. Parhaimmillaan uusi polttolaitos, joka sijoittuu nykyisen lämpökeskuksen yhteyteen, voisi aloittaa toimintansa vuoden päästä. Investointi kuolettaa itsensä aikanaan takaisin.

Hevosopistolla itsellään on Siittolanmäellä tällä hetkellä osapuilleen 250 omaa hevosta, mutta määrä vaihtelee. Polttolaitos huolehtisi omien hevosten lisäksi lähialueen tallien kuivikelannasta.

– On paljon pieniä talleja, joilla on ongelmana lannan hävittäminen, Ari Väisänen sanoo. Hevosopisto on käyttänyt hevosenlantaa maanparannusaineena ja vienyt osan ongelmajätelaitokseen.

– On ollut järjetön tilanne, että ostamme tänne kallista polttoöljyä ja hyvä polttoaine viedään toisen polttoöljyn voimalla vain maanparannusaineeksi.

Suomessa lanta pyritään jatkossakin hyödyntämään ensisijaisesti lannoitteena ja maanparannusaineena.

Fortum Horsepower vieraili viime viikolla Forssan Pilvenmäellä kertomassa Loimaan pilottihankkeesta. Fortum Horsepower ja Loimaan Kaukolämpö selvittävät tammi-kesäkuun koejaksolla hevosen kuivikelannan soveltuvuutta paikalliseen energiantuotantoon. Kuivikelantaa voidaan kuljettaa Loimaalle myös Pilvenmäen alueelta.

– Olemme ehdottomasti menossa oikeaan suuntaan. Suomessa on käytännössä nyt selvästi enemmän voimalaitoksia ja lämpökattiloita, jotka pystyvät hyödyntämään hevosenlantaa polttoaineena, toteaa Horsepowerin liiketoiminnan vetäjä Anssi Paalanen.

Vapo oy testasi viime vuonna hevosen kuivikelannan polttamista Forssan voimalaitoksellaan Kiimassuolla. Kuivikelannan käyttö ilmeni haasteelliseksi teollisen mittakaavan polttoaineena, koska kuivikelanta on märkää ja sisältää alkuaineita, jotka ovat hyödyllisiä lannoitekäytössä mutta poltossa isoina pitoisuuksina haitallisia.

– Pitää tarkkaan suunnitella, kuinka hyvin se toimii osana muuta polttoainevirtaa niin, että kattilat pysyvät kunnossa, toteaa projektipäällikkönä toiminut Niko Nevalainen Vaposta. HÄSA

Päivän lehti

28.1.2020