Kanta-Häme Hämeenlinna

EU-rahaa voisi löytyä pääradalle, mutta suunnitelmat puuttuvat

EU-rahoitus mahdollinen, mutta vaatii vielä ankaraa lobbausta koko Länsi-Suomelta niin EU:n kuin suomalaistenkin päättäjien suuntaan.
Päärata saa odotaa 3. raidetta vielä vuosia, vaikka EU-rahoitusta löytyisikin.

Vaikka tavoitteena on ollut liikenteen nopeuttaminen pääradalla, kaukoliikenne on vain hidastunut viime vuosien aikana. Häiriöt maan ruuhkaisimmalla radalla säteilevät koko ympäri rataverkkoa.

Uhkana on, että tilanne vain heikentyy tulevien vuosien aikana. Siitä koituu merkittävät taloudelliset tappiot vuosittain.

Lisäraiteista on puhuttu vuosia, mutta niiden rakentamisesta ei ole edes yleissuunnitelmaa eikä ratasuunnitelmaa.

Suunnittelulla on jo kova kiire, hoputtavat Hämeen ja Pirkanmaan maakuntaliitot, jotka pitivät tällä viikolla palaveria liikenneverkoista.

 

Pääradan eli Suomi-radan kunnostamiseen ja uusien raiteiden rakentamiseen näyttäisi nyt olevan mahdollista saada EU-rahoitusta. Se kuitenkin edellyttää, että suunnitelmat valmistuvat pikavauhtia. Työ pitäisi käynnistää jo tällä vaalikaudella.

– Yleissuunnitelman tulisi valmistua todella nopeasti, 2–3 vuodessa, Pirkanmaan maakuntakaavajohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys toteaa.

EU:n rahoituksen edellytyksenä on, että EU-parlamentti nostaa pääradan ydinverkkokäytäväksi, kuten komissio esitti kesäkuussa. Näitä useiden liikennemuotojen muodostamia käytäviä laajennetaan kohti pohjoista.

Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ennustaa, että positiivinen päätös syntyy 97 prosentin varmuudella.

Ydinverkkokäytävällä on mahdollista saada suunnittelu- ja investointirahaa ns. CEF-rahoitusinstrumentin (Connecting Europe Facility) kautta.

Suomeksi sanottuna tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin Tornion kautta yhdistävä liikennekäytävä, joka parannustyöt ainakin alkaisivat ensi vuosikymmenellä. Luulajasta rata voisi jatkua Norjan Narvikiin.

CEF-rahoituksessa tukiprosentti on 20-85. Kaikkiaan tätä kautta liikenneinfraan on jaossa rahaa yli 30 miljardia euroa.

 

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Sari Rautio (kok.) odottaa, että komissiolta päätöstä ydinverkkokäytävistä syksyn kuluessa.

– Se avaisi meille uuden rahoitusinstrumentin. Huolena tosin on, ettei suunnitelmien tekoa Riihimäen ja Tampereen välille ole edes aloitettu.

Hämeen ja Pirkanmaan liitot patistavat liikennevirastoa ja -ministeriötä pikaiseen reagointiin.

– Vaatii poikkeuksellista resursointia ja kokonaissuunnittelua, jotta jotain saataisiin valmiiksi seuraavan ohjelmakauden alkuun vuonna 2021. Ilman suunnitelmia ei voi hakea rahaa, Ahonen korostaa.

Hän kuitenkin arvioi, että pääradan tarpeet on nyt sisäistetty myös ministeriössä.

Laakkonen-Pöntys muistuttaa, että 3. raiteen lisäksi tarvitaan 4. raide Tampereelle asti. Sen lisäksi vanhat raiteet on peruskorjattava.

 

Helsingin ja Tampereen välille on tavoitteena tunnin rata 2030 mennessä. Taloudellisesti suurin hyöty saataisiin, jos junien nopeus nostettaisiin 250 kilometriin tunnissa, mikä onkin tavoite.

Sari Raution mukaan tällöin juna voisi pysähtyä Hämeenlinnassa. Jos nopeus nostettaisiin 300:aan, taloushyöty jäisi vähemmäksi, koska väliasemille ei pystyttäisi pysähtymään.

Mitään halpaa lystiä tämä ei ole, sillä pelkästään 3. raide Riihimäeltä Tampereelle maksaa arviolta 551 miljoonaa euroa. Tosin maan alle suunnitellun lentoradan arvioidaan maksavan 2,4 miljardia. HÄSA

Lukuja

Pääradalla liikkuu 4,5–6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

40 %pääradan henkilöliikenteen kasvu vuosina 2010–2030.

Tällä hetkellä pääradan varrella syntyy heikosti kulkevasta liikenteestä 30 miljoonan euron tuottavuustappio vuosittain.

58 miljoonaa euroa vuodessa arvioidaan tutkimuksissa hyödyksi, jos junanopeus on 250 km/t.

Hyöty jakautuisi Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Hämeenlinnan ja Helsingin seutujen kesken.

Suomen päärata tulisi osaksi Baltian ydinverkkokäytävää.

30,6miljardia CEF-rahoitus liikenneinvestointeihin vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella.