Kanta-Häme

EU voi toimia sillanrakentajana

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja vihreiden eduskuntaryhmän ilmasto- ja energiapolitiikkavastaava Oras Tynkkynen ei lannistu, vaikka Varsovan ilmastokokous ei sujunut niin hyvin kuin etukäteen toivottiin.

– Emme saaneet niin vahvoja puitteita maailmanlaajuiselle ilmastosopimukselle, että voisimme huoahtaa. Kattava sopimus Pariisissa 2015 on kuitenkin vielä täysin mahdollista saada aikaiseksi, jos vain valtiot niin haluavat, Tynkkynen sanoo.

Hänen mukaansa EU:lla voi olla ratkaiseva rooli sopimuksen syntymisessä. EU:n linjaus vuoden 2030 päästötavoitteista toimii esimerkkinä, jolla voidaan vaikuttaa myös suurimpien saastuttajien eli Yhdysvaltojen ja Kiinan toimintaan.

– Varsovassa kyseltiin harva se päivä, kuinka voimme edellyttää joltain Intialta toimia, jos emme itse ole valmiita kunnianhimoisiin tavoitteisiin, Tynkkynen muistuttaa.

Haitta-apua lentoverosta?

Hänen mukaansa Varsovan kokouksessa ilmapiiriä myrkyttivät etenkin Japanin ja Australian päätökset pienentää omia ilmastotavoitteitaan.

– Pitää olla niitä, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta. EU voi olla sillanrakentaja, joka ojentaa kättä kehitysmaille. Silloin Kiinan ja Yhdysvaltojenkin on tehtävä jotain.

Varsovassa päätettiin 100 miljoonan euron sopeutumisrahastosta, jonka avulla Suomi ja seitsemän muuta eurooppalaisvaltiolta auttavat ilmastonmuutoksesta kärsiviä kehitysmaita.

Tynkkysen mukaan se on hyvä alku, mutta teollisuusmaat ovat sitoutuneet köyhien maiden auttamiseen 100 miljardilla eurolla.

– Sekin on vain pieni hyvitys niistä haitoista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa. Mittakaava on valtava ja meidän pitää olla rahoitusta etsiessämme nokkelia.

Tynkkysen mukaan on etsittävä valtioiden tukien lisäksi myös yksityisiä rahoittajia sekä kokonaan uusia rahoituskeinoja.

– Voisiko esimerkiksi kansainvälisen lentoliikenteen verottamisella saada tuloja? Tynkkynen ehdottaa.

Koulutuksella eroon väestönkasvusta

Tynkkynen ei vaivu ilmastokriisin edessä toivottomuuteen, sillä siihen maailmalla ei ole hänen mukaansa yksinkertaisesti varaa. Muuten tilanne riistäytyy käsistä.

YK:n ympäristöohjelma on arvioinut, että vuonna 2050 voi olla jo miljardi ympäristöpakolaista.

– On selvää, ettei Suomikaan voi sellaisessa tilanteessa kukoistaa.

Yksi ongelma on väestönkasvu, jota on kuitenkin mahdollista hillitä myös inhimillisemmillä toimilla kuin Kiinan yhden lapsen politiikalla.

– Esimerkiksi Iranissa on yhden sukupolven aikana saatu laskemaan lapsiluku naista kohden kuudesta kahteen lapseen. Reseptit tiedetään kaikkialla: niitä ovat naisten koulutus, elintason parantaminen ja perhesuunnittelu, Tynkkynen sanoo.

Hän puhui keskiviikkoiltana Hämeenlinnassa kahvila Hoffissa Hämeenlinnan vihreiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Aiheena olivat maailman suurimmat ongelmat ja niiden ratkaiseminen. (HäSa)