Kanta-Häme

EU:sta löytyy tahtoa kukistaa rikolliset vallanpitäjät

 

Kirjavahapsuiseen neuleeseen pukeutunut Tarja Cronberg istahtaa pöytään Euroopan parlamentin pressikahvilassa Strasbourgissa.
 
– Ajattelin, että voisimme puhua Iranin ihmisoikeustilanteesta, hän aloittaa ystävällisesti hymyillen.
 
Toimittajat kahville kutsunut europarlamentaristi on karsinut viikottaisen lehdistötapaamisen esityslistalta kaiken muun. Aikaa ajatustenvaihtoon on vain puoli tuntia ja Iranista Cronbergilla on paljon sanottavaa. Istuuhan hän EU:n Iranin suhteisiin keskittyneen valtuuskunnan puheenjohtajana.
 
Crongerg on hyvin perillä siitä, miten Iranissa yhteiskuntajärjestystä kritisoivia tai naisten oikeuksista puhuvia ihmisiä hiljennetään, vangitaan ja kidutetaan. 
 
Cronbergin taisteluparina EU:ssa toimii ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja Barbara Lochbihler. Tämä saksalainen meppi huokasi aiemmin lehdistötilaisuudessa, että Iranin ihmisoikeusloukkauksista on vaikeaa tehdä tiivistelmää.
 
– Alaikäisille langetetaan kuolentuomioita. Bloggaaja hakattiin vankilassa kuoliaaksi. Ihmiset joutuvat pakenemaan maasta etnisen taustansa vuoksi.
 
 
EU-palkinto Iranin toisinajattelijoille
Vuoden 2012 joulukuussa EU nosti Iranin ihmisoikeusloukkaukset keskustelunaiheeksi myöntämällä sananvapauspalkinnon kahdelle iranilaiselle ihmisoikeustaistelijalle.
 
   Vuodesta 1988 lähtien jaettu Sakharov-palkinto annettiin nyt elokuvaohjaaja Jafar Panahille ja juristi Nasrin Sotoudehille. Joulukuun 12. päivä järjestetyssä palkinnonjakotilaisuudessa heille varatut tuolit tosin pysyivät tyhjinä, sillä molemmille on kotimaassaan langetettu kuuden vuoden vankeustuomiot.
 
   Cronbergin mielestä nyt kaikista tärkeintä on puuttua lakimiesten huonoon tilanteeseen.
 
   – Kaikki ihmisoikeustaistelijat Iranissa kärsivät siitä, että puolet lakimiehistä on vankilassa ja loput eivät saman kohtalon pelossa uskalla puolustaa heitä.
 
   Sotudeh puolusti ihmisoikeusaktivisteja ja päätyi itsekin vankilaan. Hänen puolustusasianajajanaan toiminutta lakimiestä rangaistiin peräti kahdentoista vuoden vankeustuomiolla.
 
Sanktiot rikoksista suoraan poliitikoille
Cronbergilla on jo ratkaisuehdotuksia, miten EU voi painostaa Irania noudattamaan itse allekirjoittamiaan ihmisoikeussopimuksia.
 
   Usein ulkomaiden kiristyskeinona käyttämät talouspakotteet heikentävät ensimmäiseksi köyhimmän väestönosan asemaa. Sen takia sanktiot täytyisi kohdistaa suoraan syyllisiin. Öljynmyyntikieltoja tehokkaampaa olisi asettaa poliitikoita ja virkamiehiä perheineen matkustuskieltoon sekä kieltää heiltä rahan siirto Eurooppaan.
 
   – Monien valtaapitävien lapset opiskelevat eurooppalaisissa korkeakouluissa. Jos et voi siirtää rahaa Euroopan pankkeihin, et voi maksaa lapsesi lukukausimaksuja.
 
   Yksittäisten ihmisoikeusrikkojien painostaminen on tehokkaampaa kuin yritysten, sillä monet yritykset kiertävät kieltoja siirtämällä pääkonttorinsa esimerkiksi Turkkiin.
 
   Sanktioista päättää ministerineuvosto, jossa myös Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja istuu. Sanktiot ovat aina ulkopoliittinen päätös, Cronberg tähdentää.
 
  Myös Sakharov-palkinnon kaltaiset huomionosoitukset auttavat.
 
  Nobel-palkitun iranilaisen lakimiehen, maanpaossa elävän Shirin Ebadin mukaan Iranin hallituksen propaganda väittää ihmisoikeuspalkintojen saajia länsimaiden kätyreiksi.
 
  – EU:n myöntämän Sakharov-palkinnon jälkeen Sotoudehia kuitenkin alettiin vankilassa kohdella paremmin ja hän sai vihdoin luvan tavata lapsiaan, Ebadi kertoo.
 

Päivän lehti

6.4.2020