Kanta-Häme

Evakuointeja johtanut Jussi Tanner kertoo Hämeen Sanomille, millaista työ oli Kabulin lentokentän kaaoksessa: "He laskeutuivat sovitulla hetkellä avoviemäriin, josta pelastettavia nostettiin turvaan"

Useissa vaativissa tehtävissä työskennellyt ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner kuvailee Kabulin lentokentän ulkopuolella vallinnutta tilannetta "absoluuttiseksi kaaokseksi". Toisinaan selfie-kuvien perusteella tunnistettuja evakuoitavia saatiin kentälle "pienillä vippaskonsteilla". Päätöksiä piti tehdä hetkessä: "Lapsia ja aikuisiakin pelastettiin tallautumasta kuoliaaksi. Lentokentän porteille kuoli aika merkittävä määrä ihmisiä."
Jussi Tanner ja suomalaiset suojajoukot saattoivat evakuoitavia henkilöitä Kabulin lentokentän aitojen sisäpuolella Afganistanissa viime viikolla. Ulkoministeriön toimittamasta kuvasta on peitetty henkilöiden kasvot heidän yksityisyytensä ja turvallisuutensa takaamiseksi.

Suomelle työskennelleiden afganistanilaisten ja heidän perheenjäsenien pelastaminen viime viikolla päättyneessä operaatiossa oli yhdistelmä tarkoin suunniteltua toimintaa, pikaratkaisuja ja jatkuvaa luovimista.

Ulkoministeriön (UM) erityisedustaja Jussi Tanner kuvailee lentokentän ulkopuolella vallinnutta tilannetta ”absoluuttiseksi kaaokseksi”.

Hän oli evakuointeja hoitamaan lähetetyn UM:n ryhmän etujoukossa. Tanner myös esitti pyynnön lähettää suojajoukkoja eli suomalaisia ammattisotilaita Kabuliin sen jälkeen, kun virkamiehet totesivat, ettei tehtävää voinut täyttää muuten.

– Ennen suojajoukkoa olimme saaneet evakuoitua vain kaksi Suomen suurlähetystössä työskennellyttä afganistanilaista. Kun suojajoukko saapui, oli parin päivän jälkeen evakuoitu 75 henkilön ryhmä työntekijöitä perheineen.

Suojajoukon ja UM:n ryhmän sujuvan yhteistyön myötä evakuointeja oli mahdollista laajentaa Suomen lähetystön entisiin työntekijöihin, turvamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä.

Lue myös: Täpärä pelastautuminen lumivyöryn keskellä, suomalaisten avustustyöntekijöiden murha… – Afganistanissa 1970-luvulta asti työskennellyt Leena Kaartinen rakastui maahan, jossa on vaaroja, mutta myös ystävällisyyttä ja konstailemattomuutta

Piti varoa, ettei synny hallitsematonta ryntäystä

Suomalaiset nyppivät kenttää ympäröineestä väenpaljoudesta evakuointilistalla olleita ihmisiä tarkkojen suunnitelmien ja ohjeistuksen, mutta myös ”pienten vippaskonstien” avulla.

– Meillä saattoi olla erilaisia koodeja, joiden avulla tunnistimme evakuoitavat: tietty sana tai merkki vaatetuksessa. Näitä piti tietysti vaihtaa jatkuvasti.

Ihmisiä ohjattiin puhelimitse kortteli korttelilta ja neuvottiin saapumaan paikkoihin, joista heitä päästiin ohjaamaan lentokentän alueelle.

Tanner kuvailee, miten erään suomalaisten käyttämän lentokentälle johtavan reitin luona kansainvälisiä joukkoja ja väenpaljoutta erotti syvä avoviemäri. Suomalaiset ensin osoittivat vartioineille briteille tai amerikkalaisille haluamansa henkilöt, jotka sovitulla hetkellä laskeutuivat vyötäröä myöten viemäriin ja kahlasivat kentän puolelle.

– Ihmiset odottivat tunteja ja jopa koko päivän, ennen kuin tuli lyhyt otollinen hetki auttaa joku perhe tai muutama henkilö yli.

– UM:n ryhmä ja suojajoukkomme sitten nostivat heitä likavedestä. Siinä oli aika herkkä tasapaino, ettei tilanteessa syntynyt sekasortoa ja hallitsematonta ryntäystä kentälle.

Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner on työskennellyt lukuisissa kriisitehtävissä. Kuva: Mikko soini/ HäSa

Osa evakuoitavista oli joutunut oletettavasti talebanien pahoinpitelemiksi kentän lähistölle pyrkiessä. Läheskään kaikilla ei ollut henkilöllisyyspapereita, sillä niitä oli hävitetty tarkastusten pelossa. Ihmisiä tunnistettiin esimerkiksi selfie-kuvista, joita heidän oli käsketty lähettää itsestään siinä vaatetuksessa, mitä heillä oli yllään kentälle pyrkiessä.

– Jotkut evakuointitehtävään osallistuneista olivat työskennelleet Afganistanissa ennen, joten evakuoitavia tunnettiin myös ulkonäöltä.

Tanner myöntää, että kaikkien evakuoitavien henkilöllisyyttä ei pystytty varmistamaan ennen kuin heidät oli viety turvaan.

– Ei siinä ollut mahdollisuutta tutkia passeja tai työtodistuksia. On hyvin mahdollista, että joku, jolla ei ole maahantulonedellytyksiä (Suomeen) pääsi evakuoitujen joukkoon. Yhtä lailla sinne jäi ihmisiä, joilla olisi oikeus tulla Suomeen.

Osa pelastettiin pikapäätöksellä, osa käännytettiin pois

Suomalaiset pelastivat ihmisiä myös välittömän hengenvaaran perusteella, esimerkiksi ihmisten ollessa lähellä puristua kuoliaaksi tungoksessa. Pikapäätöksellä evakuoiduilla on Tannerin mukaan käytännössä jokin side Suomeen tai evakuointilistalle olleisiin esimerkiksi sukulaisuuden perusteella.

Oheisella haastatteluäänitteellä Tanner kertoo, millaisissa tilanteissa evakuointilistalle kuulumattomia henkilöitä päätettiin pelastaa.

 

– Oli aivan pikatilanteita. Siellä tallautui lapsia ja myös aikuisia kuoliaaksi. Niille porteille kuoli aika merkittävä määrä ihmisiä.

Useita Suomeen pyrkineitä käännytettiin myös pois. Tanner sanoo, että epätoivoisten ihmisten käännyttäminen ei ollut helppoa.

– Ei se hyvältä tuntunut. Oli paljon ihmisiä, joilla on esimerkiksi puoliso Suomessa, mutta maahantulon edellytykset eivät täyttyneet. Traagista, mutta teimme ratkaisut lakiin ja valtioneuvoston päätökseen perustuen niin tarkasti kuin siinä tilanteessa pystyimme.

Taleban oli jopa yhteistyökykyinen

Operaation onnistuminen vaati virkamiesten ja suojajoukon jatkuvaa yhteistyötä muiden länsijoukkojen kanssa. Myös Talebanien kanssa neuvoteltiin joko suoraan, jonkun muun maan edustajien tai paikallisten kontaktien kautta.

– Ilman Talebanin suostumusta ja jonkinlaista apuakin evakuoinnit eivät olisi olleet mahdollisia. He pyrkivät hallitsemaan ja ohjaamaan ihmismassoja omalla tavallaan. Taleban oli aika yhteistyökykyinen, mutta heidän toimintaansa kuului paljon ilmaan ammuskelua.

Oheisella haastatteluäänitteellä Tanner kertoo Talebanin toiminnasta.

 

 

Suomi evakuoi lopulta yhteensä noin 410 henkilöä. Kaikkia evakuointilistalla olleita ei pystytty auttamaan.

– Oli alusta lähtien selvää, ettemme pääse koko listaa läpi. Näissä operaatioissa tulee aina lisää nimiä, osa on puutteellisia ja esimerkiksi kontaktitiedot puuttuvat.

Jussi Tannerin osuus päättyi siihen, että hän poistui samalla koneella joidenkin evakuoitujen kanssa.

Tanner on ollut mukana myös Syyrian al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisessa sekä kriisitehtävissä muun muassa Etelä-Sudanissa. Kabulin lentokentän tehtävää hän kuvaa esimerkiksi al-Holin tehtävää selväpiirteisemmäksi.

– Syyriassa tehtävä on ollut kesken jo kaksi vuotta ja jatkuu yhä. Kabul oli nopea, mutta selkeä tehtävä, jolle oli vahva tuki. HäSa

Menot