Kanta-Häme Hämeenlinna

Evon kävijämäärät voivat kasvaa puoleen miljoonaan – Hankeryhmän jäsenet kertovat, mitä uudistuksia alueelle vaaditaan

Evolla on valmiudet kasvattaa kävijämääriä, jos se valitaan kansallispuistoksi, sanoo Pepe Forsberg. Alueelle pitäisi rakentaa muun muassa lisää parkkitiloja ja luontokeskus.
Entisen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueelle voisi tulla luontokeskus ja parkkipaikkoja retkeilijöille, kertoo Tiedekansallispuisto-hankkeen työryhmän jäsen Pepe Forsberg. Arkistokuva. Kuva: Juhani Salo
Entisen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueelle voisi tulla luontokeskus ja parkkipaikkoja retkeilijöille, jos Evolle tulee kansallispuisto, kertoo Tiedekansallispuisto-hankkeen työryhmän jäsen Pepe Forsberg. Arkistokuva: Juhani Salo

Evon retkeilyalueen infraan ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, jos siitä tulee tiedekansallispuisto. Näin arvioi Tiedekansallispuisto-hankkeen työryhmän jäsen ja kauppatieteilijä Pepe Forsberg.

Hän on arvioinut, että Evon vuotuiset kävijämäärät voivat nousta jopa 500 000:een, jos se valitaan uudeksi kansallispuistoksi. Tällä hetkellä Evolla retkeilee vuosittain noin 100 000 ihmistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa Espoossa vieraili viime vuonna noin 330 000 retkeilijää.

Kansallispuistoverkoston kehittämisestä vastaava ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander mainitsi (HäSa 27.5.), että näin suuri retkeilijämäärän kasvu vaatii paljon järjestelyjä.

Forsbergin mukaan Evo on alueeltaan ja järjestelyiltään hyvin erilainen Nuuksioon verrattuna.

– Evon metsätieverkosto on esimerkiksi merkittävästi suurempi kuin Nuuksiossa ja hiekkateiden varsilla on hyvin pysäköintialueita, Forsberg sanoo.

Rapu- ja kalanviljelyaltaiden paikalle parkkipaikkoja

Evon suurimmaksi puutteeksi Forsberg mainitsee sen, että alueelle ei ole luontokeskusta, jossa olisi iso auditorio. Kansallispuistohakemukseen on kirjattu, että alueelle rakennettaisiin noin 150 ihmisen auditorio.

– Tiedekansallispuistoon tulisi ryhmiä ja tutkijoita ulkomailta. Heitä varten pitäisi olla paikka, jossa voisi pitää konferensseja ja jossa tutkijat voisivat esitellä tutkimuksiaan.

Lue myös: Esitys maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustamisesta Evolle saa laajaa tukea ympäristöjärjestöiltä ja tutkijoilta

Forsbergin mukaan ympärivuotuisessa käytössä oleva luontokeskus voitaisiin rakentaa esimerkiksi entisen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alueelle.

Työryhmä toivoo, että hyvin järjestelty bussiliikenne vähentäisi yksityisautoilla paikalle tulevien määrää. Forsbergin mukaan Hämeenlinnasta ja Lahdesta voisi kulkea maakaasulla toimivat luontobussit, jotka ajaisivat Lammin kautta ja jatkaisivat Padasjoelle Päijänteen ja Kuhmoisille Isojärven kansallispuistoon.

Evolla on Etelä-Suomen mittakaavassa laajoja metsäalueita. Arkistokuva: Soile Toivonen.

Forsberg myöntää, että suurempia kävijämääriä varten alueelle pitäisi rakentaa jonkin verran lisää parkkipaikkoja. Parkkitilaa voisi tulla esimerkiksi riista- ja kalatalouden laitoksen alueelle, jos kentällä olevat käytöstä poistetut rapu- ja kalanviljelysaltaat täytettäisiin. Myös Hamkin kanssa on neuvoteltu heidän vajaalla käytöllä olevien parkkitilojen käyttämisestä, Forsberg kertoo.

Tärkeä tarjota ihmisille mahdollisuus tutustua vanhoihin metsiin

Helsingin yliopiston projektisuunnittelijan Niko Napun mukaan Evon alueella on jo valmiina melko hyvin reittejä, mutta suojelualueelle on tarkoitus rakentaa viisi uutta tiedepolkua, jos Evolle tulee tiedekansallispuisto. Ne sijoittuisivat melko pienelle alueelle ja sinne suunnattaisiin suurin osa kävijöistä. Näin varmistetaan, että ympäristöön kohdistuva kuormitus keskittyy kohtalaisen pienelle alueelle.

– Suojelualueen kooksi on kaavailtu 6 200 hehtaaria, josta suurin paine kohdistuisi reilun 100 hehtaarin alueelle, Nappu sanoo.


”Käsitys on, että syksyllä tulisi päätös.”


Nappu korostaa, että sen lisäksi, että hankkeen tavoitteena on suojella Evon luontoa, ihmisille on tärkeää tarjota mahdollisuus tutustua vanhoihin metsiin. Hän muistuttaa, että kansallispuistojen luonto ei ole juuri vaurioitunut ihmisten retkeilystä.

Evon valinta myös tasaisi Etelä-Suomen retkeilijöitä useamman kansallispuiston alueelle.

Evoa esitettiin keväällä ympäristöministeriölle tiedekansallispuistoksi. Parhaillaan se ja muut kansallispuistohakemukset ovat ministeriön käsiteltävänä.

Napun tietojen mukaan hallituksessa on päätetty toissa viikolla myöntää rahoitus uudelle kansallispuistolle, mutta toteutettavaa hanketta ei ole vielä päätetty.

– Käsitys on, että syksyllä tulisi päätös. HäSa

Evolle kaavaillaan kansallispuistoa

Tiedekansallispuisto-hankkeen työryhmä esittää suojelualueeksi 6 200 hehtaarin kokoista valtion omistuksessa olevaa maa-aluetta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tämän hallituskauden aikana Suomeen perustetaan uusi kansallispuisto. Kirjallisen esityksen kansallispuiston saamisesta ovat jättäneet Evon lisäksi ainakin Posion Korouoma, Sallan Sallatunturi, Kirkkonummen Porkkala ja Savonlinnan Punkaharju-Haarikon kaksoisalue.

Evolla on Etelä-Suomen mittakaavassa laaja ja arvokas vanhojen metsien kokonaisuus, jonka luonnonsuojelulliset arvot ovat huomattavat.

Tiedekansallispuiston avulla tutkimusta voitaisiin keskittää enemmän Evon alueelle. Retkeilijät voisivat halutessaan osallistua mahdollisuuksien mukaan tiedeprojekteihin esimerkiksi tietoa keräämällä.

Tutkimusten avulla voitaisiin lisätä ymmärrystä muun muasa ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja maankäytön muutoksen vaikutuksista.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic