Kanta-Häme Hämeenlinna

Evon metsien lättähäntien näkeminen vaatii kärsivällisyyttä – Katso videolta, kuinka majavien iltauinti sujui

Evon majavat ovat poikkeuksellinen nähtävyys. Majavaretkellä oppii paljon niiden elämästä. Esimerkiksi pesän sisälle rakennetaan usein uima-allas, jossa poikaset harjoittelevat.
Majavien pesät ovat niiden insinööritaitojen tulosta. Samassa monihuoneisessa pesässä voivat asustaa majavavanhemmat, poikaset ja edellisen vuoden poikaset. Kuva: Esko Tuovinen
Majavien pesät ovat niiden insinööritaitojen tulosta. Samassa monihuoneisessa pesässä voivat asustaa majavavanhemmat, poikaset ja edellisen vuoden poikaset. Kuvat: Esko Tuovinen

Hiljainen metsä on täynnä kuorittuja puunrunkoja ja suippokärkisiä kantoja, joihin majavien voimakkaat hampaat ovat iskeneet. Suuntanamme on kallio, jonka päältä majavien pesän voi nähdä ilman, että ne haistavat meidät.

Evon retkeilyalueen kanadanmajavat ovat harvinaisuus, joita ei tiettävästi muualla Kanta-Hämeessä asu.

Reitti kallion päälle on vaikeakulkuinen läpi tiheän metsän. Hyttyset iskevät kimppuumme lähes heti, kun istumme puiden keskellä sammaleiselle kalliolle. Nyt on vain odotettava hiljaa ilman turhia liikkeitä, kunnes majavat näyttäytyvät.

Artikkeli jatkuu kuvien ja videon jälkeen.

Vesistöille rakennetuilla padoilla majavat säätelevät esimerkiksi veden korkeutta pesän suuaukolla. Sen pitää olla kokonaan veden alla, jotta pedot eivät pääse pesän sisälle. Kuva: Esko Tuovinen
Vesistöille rakennetuilla padoilla majavat säätelevät esimerkiksi veden korkeutta pesän suuaukolla. Sen pitää olla kokonaan veden alla, jotta pedot eivät pääse pesän sisälle.

Kauempana pesästä voi erottaa majavien padon. Padon keskeltä löytyy luukku, josta majavat voivat säädellä veden korkeutta.

Emme ole ainoita, joita luonnon lättähäntäisten insinöörien elämä kiinnostaa. Oppaamme Pepe Forsberg ja hänen vaimonsa Paula Forsberg ryhtyivät järjestämään koronaviruksen aikana retkiä, joilla on mahdollisuus päästä näkemään Evon majavia.

Tietokirjailija, toimittaja Pepe Forsberg haluaa tehdä tuntemattomia luontokohteita tunnetuksi. Yksi häntä kiehtovista paikoista on Lammin Untulanharjun hengitysaukko, joka erottuu karuna kivikkona lehtometsän keskellä. Kuva: Sara Aaltio
Pepe Forsberg. Arkistokuva: Sara Aaltio

Iltaisin ruoanhakureissulle

Majavat lähtevät pesästään vasta iltaisin ruoanhakumatkalle.

Pepe Forsbergin mukaan näin tapahtuu usein noin kello 19 aikaan. Siihen on vielä 20 minuuttia.

Odotus on kärsivällistä. Majavan näyttäytymistä saa vaania kuin entisaikojen metsästäjä saalistaan.

 

Alun perin Evollakin asustaneet euroopanmajavat metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1860-luvulla. Majavia metsästetään niiden lihan, vettä pitävän turkin ja esimerkiksi hajuvesissä käytetyn hausteen vuoksi.


Jossain vaiheessa majavien on kuitenkin pakko tulla ulos pesästä, sillä nälkä on tyydytettävä.


Järvellä puhaltava raikas tuuli vie hyttyset pois, mutta sillä on myös huonot puolensa. Majavat lähtevät pesästään ulos herkemmin tyynellä säällä. Silloin tuulen humina ei estä niitä kuulemasta, onko pesän ulkopuolella esimerkiksi petoja.

Jossain vaiheessa majavien on kuitenkin pakko tulla ulos pesästä, sillä nälkä on tyydytettävä.

Nuoren majavan uusi koti

Forsberg on oikeassa, sillä vihdoin ensimmäinen majava näyttäytyy pesän ulkopuolella hieman yli kello seitsemän. Iso molskahdus kuuluu, kun majava ampaisee kaislikosta järveen.

Nuori majava on tullut hylätyltä pesältä kohti vanhempiensa pesää.

Sen elämässä koittaa pian aika, jolloin sen on itsenäistyttävä.

Evon metsien keskellä elävien kanadanmajavien näyttäytymistä saa odottaa iltaan asti.

Uusi koti on mahdollisesti löytynyt hylätystä pesästä, jota nuori majava on jo kunnostanut tuomalla siihen tuoreita keppejä.

Paksuturkkinen, noin puolitoistametrinen majava on mahtava näky hiljaisella järvellä. Se lipuu ääneti kohti pesää, ja lopulta sukeltaa sen sisälle.

Aiheesta lisää: Suora lähetys tuo Evon harvinaiset majavat ruudullesi – Eläinten live-lähetyksiin heräsi jo Janakkala(14.52020)

Forsbergit ovat löytäneet Evolta noin 20 asuttua majavapesää. Usein pesä voi olla jopa kolmihuoneinen, ja siellä saattaa asua neljästä viiteen majavaa. Osa niistä on poikasia, joille pesässä voi olla oma harjoitusuima-allas.

Ensin yksi majava lähtee pesästä tarkistamaan onko reitti selvä. Se antaa merkin, jolloin myös poikaset uskaltautuvat pesän ulkopuolelle.

Vanhemmat poikaset lapsenvahteina

Ensimmäisen vuoden jälkeen poikaset jäävät vielä auttamaan vanhaa pesäänsä ja hoitamaan uusia poikasia. Ne maksavat velkansa majavavanhemmilleen, jotka ovat elämänkumppaneita.

Myös nuori majava muuttaa syksyllä omilleen pois vanhempiensa luota.

Majavien asuttama alue on täynnä niiden kaatamia puita ja ruokapaikkoja. Isommat puut ne vievät osissa haluamaansa paikkaan. Kuva: Esko Tuovinen
Majavien asuttama alue on täynnä niiden kaatamia puita ja ruokapaikkoja. Isommat puut ne vievät osissa haluamaansa paikkaan.

Syksyisin majavat ovat ahkerimmillaan. Ne korjaavat patoaan mudalla ja varautuvat tulevaan talveen ruokavarastoja keräten.

Talvisin on syötävä puuta, mutta kesäisin esimerkiksi vesikasvien juuret kelpaavat ravinnoksi.

Majavien elinympäristössä näkyy paljon kaadettuja puita ja keskeneräisiltä näyttäviä projekteja. 20 senttimetriä halkaisijaltaan olevan puun majava pystyy kaatamaan noin 15 minuutissa.

Majavat pitävät uimisesta iltaisin ja tyynellä säällä. Kuva: Esko Tuovinen
Majavat pitävät uimisesta iltaisin ja tyynellä säällä.

Ympäristönsä muille asukkaille majavat ovat hyödyllisiä. Ne luovat alueelle oman ekosysteeminsä muuttamalla padoillaan alueen vesistöä ja kasvistoa. Siitä hyötyvät esimerkiksi linnut, hirvet, hyönteiset ja saukot.

Poikamiesjärvi

Toisella järvellä asustaa majava, joka viettää elämäänsä erillään edellisen järven perheestä.

Majavat voivat vaeltaa metsän puolelle jopa kilometrin, mutta usein ne kulkevat lähistöltä löytyvien ojien ja purojen kautta uusin paikkoihin. Vesi on niiden turva.

Tämä majava on padonnut järvensä niin, että ennen rannassa sijainnut vene on nyt yli kymmenen metrin päässä vetisen rämeikön takana.

Veteen sukeltamisesta syntyvät molskahdukset ja hännän läpsytys paljastavat muuten hiljaisten majavien olinpaikan. Kuva: Esko Tuovinen
Veteen sukeltamisesta syntyvät molskahdukset ja hännän läpsytys paljastavat muuten hiljaisten majavien olinpaikan.

Järven majavalla on usein reviirikiistaa paikallisten telkkien kanssa.

Kauan ei kestä, kun telkät saapuvat järvelle, ja majava näyttäytyy. Se jaksaa hetken läiskyttää häntäänsä vedenpinnassa, mutta luovuttaa nopeasti ja sukeltaa takaisin pesäänsä.

Järvellä asusteleva majava on poikamies, sillä siellä ei muita majavia ole näkynyt.

– Ehkä se siksi ottaa niin usein yhteen telkkien kanssa, Paula Forsberg pohtii.HäSa

Kanadanmajava

Evon kanadanmajavat ovat peräisin New Yorkin riistakeskuksen lahjoittamasta 8 majavasta, joista 7 pääsi Suomeen asti.

Kanadanmajavat tuotiin

1930-luvulla Suomeen sukupuuttoon metsästettyjen euroopanmajavien tilalle.

Suomessa on arviolta noin 10 000–20 000 kanadanmajavaa.

Yksi Evon kanadanmajavista on julkkismajava Justin Beaver, joka on esiintynyt esimerkiksi valtakunnallisissa tv-uutisissa.

Päivän lehti

13.7.2020