Kanta-Häme

Facebook-poliisi: Verkossa tapahtuu ylilyöntejä

 

Paljastatko tietojasi liikaa, vai annatko itsestäsi netissä täysin väärän kuvan?
 
Ensimmäinen valtakunnallinen Mediataitoviikko pyörähti maanantaina käyntiin. Tietoturvaviikon perinnettä jatkavalla teemaviikolla pohditaan muun muassa nettikäyttäytymistä; toisten käyttäjien huomioimista ja oman yksityisyyden suojaamista.
 
Konstaapeli ja Facebook-poliisi Outi Leppäjoki Kanta-Hämeen poliisilaitokselta kuvailee nettikäyttäytymistä yleisesti ottaen ongelmalliseksi.
 
– Nykyisin annetaan aivan liikaa tietoja itsestä kuvin ja kirjoituksin ehkä jopa harhaanjohtavasti. Omasta yksityisyydestään kannattaa pitää kiinni.
 
Esimerkiksi Facebookiin itsestä ladattu video saattaa mitä todennäköisimmin päätyä useampaan jakoon. Leppäjoki kehottaakin miettimään, tarvitseeko Facebook-kavereiden tietää käyttäjästä aivan kaikkea.
 
Verkossa voi tutustua helposti myös uusiin ihmisiin, mutta kolikolla on kääntöpuolensa.
 
– Koskaan ei tiedä, mitkä huijarit vaanivat toisen nimissä tai keksityn profiilin takana. Jopa aikuisetkin saavat olla tarkkana.
 
Vitsailua vai  kiusantekoa?
Sananvapaus on jokaisen oikeus. Netissä onkin helppo ilmaista mielipiteitään vaikka blogein tai kommentein, mutta ikävät sellaiset tuntuvat pahalta myös virtuaalimuodossa. Leppäjoen mukaan asiaton kommentointi on monesti enemmän ajattelemattomuutta, kuin varsinaista ilkeyttä.
 
– Se voi aiheuttaa mielipahaa, koska kaikilla ei ole samanlaista huumorintajua. Myöskään toisten tietoja tai kuvia ei saa ladata kaikkien nähtäväksi ilman lupaa, vaikka jonkin bilekuvan julkaiseminen tuntuisikin hauskalta. Sen lisäksi, että kunnioittaa omaa yksityisyyttään, tulee kunnioittaa myös toisia netinkäyttäjiä, Leppäjoki huomauttaa.
 
Verkossa tapahtuu myös harkittua syrjimistä ja kiusaamista.
 
– Kiusaaminen on laajentunut koulusta nettiin. Ilmiantoja tulee viikoittain. Vastapuoli ottaa kuitenkin yleensä onkeensa poliisin kanssa juteltuaan, eikä kokeile enää kepillä jäätä, minkälaisiin toimiin ryhdytään seuraavaksi.
 
Aikuisten kiusaamiseen Leppäjoki on törmännyt harvoin.
 
– Se voi johtua siitä, että nuoret ilmoittavat kiusaamisesta aikuisia rohkeammin. Nuoret tarvitsevat välien selvittelyyn ulkopuolista apua, kun taas aikuiset pyrkivät ratkaisuihin omin keinoin.
 
Leppäjoen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että mitä ei koulun ilmoitustaululla kehtaa ilmoittaa, ei kannata myöskään netissä huudella. Nettikäyttäytymisessä tapahtuukin tavallista helpommin ylilyöntejä.
 
– Rajulta vaikuttava ja ilmiannettu tilapäivitys herättää poliisin mielenkiinnon. Mehän emme voi sitä tietää, onko jokin kirkonpoltto-päivitys läpällä kirjoitettu. Ilahduttavaa on, että monesti myös kaveripiiri puuttuu kommentoimalla pöhköihin kirjoituksiin.
 
Yhteiset pelisäännöt
Useissa perheissä on asetettu rajat ja säännöt lasten internetin käytölle, mutta ei vanhempien nettitoiminnalle.
 
– Jotkut vanhemmat kyllä valvovat lastensa nettikäyttäytymistä, mutta saattavat kuitenkin viestiä muuta omalla netinkäytöllään. Kotona on hyvä luoda yhteiset pelisäännöt, jota vanhemmat tukevat omalla esimerkillään.
 
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen koordinoimaa teemaviikkoa käsitellään muun muassa kirjastoissa, nuorisotaloissa, sosiaalisessa mediassa ja kouluissa Sanomalehtiviikon yhteydessä.
 
Sillä halutaan vahvistaa lasten ja nuorten mediataitovalmiuksia ja kannustaa vanhempia ottamaan aihe puheeksi kotona sekä antaa kouluille mahdollisuus mediakasvatuksen kehittämiseen.
 
Lisätietoa löytyy mediataitokoulu.fi-verkkosivustolta.

Päivän lehti

9.4.2020