Kanta-Häme

Fani haluaa tietää, miten tarina jatkuu

Mikä yhdistää 15-vuotiasta hämeenlinnalaista koululaista, nelikymppistä helsinkiläistä kirjailijaa ja yli 70-vuotiasta kirjailijaa ja kirjallisuustoimittajaa. Fanius ja fanifiktion tekeminen.

Juuri 9. luokan päättänyt Milla Kotilainen-Dwyer luki pienempänä paljon. Varsinainen hurahdus tapahtui tv:n scifisarjaan Doctor Who.

– Jossain vaiheessa tajusin, että kerta kaikkiaan rakastan sitä sarjaa. Kun jaksot loppuivat, halusin niitä lisää. Olin aiemmin yrittänyt tehdä Aku Ankasta sarjakuvaa, mutta siihen kyllästyin. Sen sijaan suosikkihahmostani Kymmenennestä Tohtorista tein sarjakuvatarinan.

Parhaillaan hänellä muhii useita sarjakuvatarinoita tuoreimmasta innostuksen aiheestaan eli virtuaalisesta poptähdestä Hatsune Mikusta ja lisäksi aivan omiakin juttuja.

 

Kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies ovat olleet ystävyksiä pitkään. Molemmille Lucy M. Montgomeryn Pieni Runotyttö -sarja on ollut erittäin rakas.

Kaksikko tutustui 2000-luvun alussa, kun Koskimies toimitti yhdessä Suvi Aholan kanssa teoksen Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt.

Se pohjautui Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) keräämään aineistoonn, jossa lukijat Montgomeryn Anna- ja Emilia-sarjoihin liittyviä lukukokemuksiaan. Myös Vilja-Tuulia Huotarisen teksti valittiin antologiaan.

Emilian tarina pohditutti molempia. Kolme vuotta sitten he päättivät tarttua toimeen ja kirjoittaa jatko-osan aikuisen Emilian vaiheista.

– Oli kuin kukka olisi puhjennut, kun tajusimme, että voimme panna tarinan paperille. Se tuntui ihanalta leikiltä, Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo.

 

He miettivät yhdessä kirjan päälinjoja ja kehityskaarta, ja sen jälkeen kumpikin kirjoitti tekstiä yhteiseen tiedostoon.

– Luimme toistemme tekstiä ja kirjoitimme päälle niin, että lopputuloksesta emme enää pysty edes itse sanomaan, kumpi meistä on kirjoittanut minkäkin kohdan, Satu Koskimies kertoo.

Lucy M. Montgomeryn kirjat ovat olleet monen sukupolven suosikkeja. Siksi Runotyttö-trilogian jatko-osan vastaanotto mietitytti naisia.

– Halusimme saada vastauksen siihen, mitä kolmannen kirjan jälkeen tapahtuu. Mietimme, voiko näin tehdä ja voimmeko mennä sata vuotta sitten kirjoitettuun maailmaan. Riemuksemme huomasimme, että voimme, Huotarinen kertoo.

Hän huomauttaa, ettei kumpikaan heistä olisi tehnyt kirjaa yksin. Hän kuvaileekin, että tavallaan heistä kahdesta tuli joku kolmas, joka kirjoitti kirjan.

 

Huotarinen ja Koskimies toivovat myös, että joku muukin tekisi saman kuin he.

– Fanifiktio on osallistavaa kirjoittamista, ja siihen kuuluu kommentoinnin mahdollisuus. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten Emilian tarina muiden mielestä jatkuisi.

– Meille oli selvää, että jatkamme samaa maailmaa, jonka Lucy M. Montgomery oli luonut, ja pyrimme kirjoittamaan hänen tyylillään. Runotyttö kohtaa zombien ei ollut meille vaihtoehto, Huotarinen nauraa.

Milla Kotilainen-Dwyer sanoo myös, että fanifiktiossa olennainen osa on fandom eli faniyhteisö. Esimerkiksi Hatsune Mikulla ei ole varsinaista virallista taustatarinaa ollenkaan, vaan kaikki on fanien tuottamaa, myös virtuaalipoptähden musiikki.

– Fanifiktiossa kuuluu asiaan, että muut tekevät samaa, omia versioitaan, omista jutuista ei olla mustasukkaisia.

 

Vaikka Huotarinen ja Koskimies halusivat säilyttää Emilian maailman, fanifiktio ei tunne rajoja. Milla Kotilainen-Dwyer kertoo, että fanifiktiossa liikutaan usein vaihtoehtoisessa maailmassa.

Siellä esimerkiksi tv-sarjan tai kirjan sisäinen todellisuus ei päde, vaan tutut hahmot voivat toimia eri genressä tai alkuperäiset hyvikset ovatkin pahiksia.

Lisäksi suosittuja ovat tarinat, joissa kaksi eri hahmoa kohtaa, kuten vaikkapa Doctor Who ja Sherlock Holmes.

– Olen kehitellyt tarinoita, joissa itse luomani hahmo kohtaa esimerkiksi Doctor Whon hahmon.

 

Fanifiktion yhteydessä sekä meillä että maailmalla on pohdittu tekijänoikeuksia. Esimerkiksi Runotyttö-kirjojen kohdalla tätä ongelmaa ei ollut, sillä tekijänoikeudet ovat jo rauenneet.

Harry Potter -sarjan kirjoittaja J.K Rowling on esimerkiksi suhtautunut velhosaagan synnyttämään fanifiktioon myönteisesti. Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo itse antaneensa luvan omien teostensa käyttöön esimerkiksi runoesityksissä.

– Olen aina ajatellut niin, että kun kirja on valmis, minulla on tekijänoikeus, mutta muuten kirja kuuluu lukijoille. HÄSA

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930