Kanta-Häme

Festivaalilla juotu olut palautuu mallasjuomaksi

Weekend-festivaaleilla viime kesänä nautittu olut kasvattaa ensi kesänä uutta ohraa pelloilla. Biourea-hankkeessa virtsaa kokeillaan lannoitevalmisteena kahdella maatilalla, Kalvolassa Hämeenlinnassa ja Kangasalla.

Virtsa kerättiin touko–elokuun aikana. Keräyskohteita olivat Maailma kylässä -festivaali, Valtteri-festivaali, Puntala Rock, Tammerfest, Porispere ja Weekend. Lisäksi virtsaa kerättiin yksityisistä kotitalouksista.

Virtsaa on kerätty talteen yhteensä seitsemän kuutiometriä. Se on yhtä paljon nestettä kuin noin 21 212 olutpullossa.

Syksyn aikana virtsa on ollut varastoituna. Suljetussa tilassa haitalliset mikrobit ovat hajonneet ja se on hygienisoitunut.

Loppuvuodesta säilötty aines testattiin ja analysoitiin. Keväällä on lannoituksen aika.

– Nyt on tärkeintä, että voimme verrata virtsan tehoa pelloilla normaaliin tilan lannoitukseen, kertoo projektipäällikkö ja yliopettaja Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Lannoitukseen käytettävää virtsaa ei nyt laimenneta vedellä. Joillakin kasveilla esimerkiksi kotipuutarhassa niin kannattaa tehdä, koska virtsa sellaisenaan saattaa olla liian väkevää esimerkiksi tomaatille.

– Olen itse ollut seuraamassa virtsan levitystä Ruotsissa ja hajuhaittaa oli käytännössä muutama minuutti siinä levityksen jälkeen. Kun levitys tehdään multaavalla kärryllä, niin hajut häviävät tosi pian. Haju on kyllä melko paha, mutta niinhän se lietteilläkin on, kertoo Viskari.

Iittalassa Jussi Mikkola ja hänen vaimonsa Maria Kämäri kasvattavat ohraa, vehnää ja kauraa. Yhteensä viljelyalaa on 62 hehtaaria.

Ensi kesänä hehtaarin kokoinen alue siitä lannoitetaan virtsalla.

Virtsalannoitus suoritetaan 1–2 viikkoa kylvön jälkeen, ja joka toinen viikko tutkimusryhmä tarkastaa tilanteen.

– Vaimoni on opiskellut Helsingin yliopistossa Viikissä ekologista kasvinviljelyä, ja olemme jatkuvasti pohtineet, miten asioita voisi tilalla tehdä paremmin ja ekologisemmin.

Mikkolan mukaan maatalouden näkymät ovat tällä hetkellä jopa raivostuttavan huonot.

– Jotain hulluutta tähän tarvitaan. Jos on olemassa ekologinen vaihtoehto kemiallisesti valmistetulle ja hinnaltaan kalliille apulannalle, olemme ehdottomasti kiinnostuneita.

Mikkolaa kiinnostaa projektissa myös yhteistyö tapahtumajärjestäjien kanssa. Hän on toiselta ammatiltaan muusikko, bilebändi Jimmy Cola tekee yli 150 keikkaa vuodessa ja Mikkola kuuluu esimerkiksi Freemanin taustajoukkoihin.

Festivaalijärjestäjien kanssa puhuessaan Mikkola on havainnut, että monet ovat olleet kiinnostuneita talteen kerätyn virtsan hyötykäytöstä. Mallasjuoman päätyminen ohran kautta takaisin olueksi houkuttelee myös suomalaisia virvoitusjuoman valmistajia.

– Miksei kotitilalla Heinussakin voitaisi järjestää festivaalit, vaikkapa tämän asian tiimoilta, Mikkola pohtii.

Käytännössä nelihenkisen perheen virtsan hyödyntämiseen vuodessa tarvitaan noin 600 neliömetriä maapinta-alaa.

Kaikella Suomen virtsalla saataisiin karkeasti arvioituna katettua 16 prosenttia typen ja 18 prosenttia fosforin tarpeesta maataloudessa.

Eroteltu virtsa ja käymäläkomposti eivät ole tällä hetkellä hyväksytty lannoitevalmiste Suomessa, mutta juuri siksi niitä pitää projektiryhmän mukaan tutkia.

Viime vuonna erilliskerätyt virtsaerät ovat nyt tutkimusten mukaan turvallisia käyttää lannoitteena. Salmonellaa ei löytynyt lainkaan ja E. Coli -bakteeria ainoastaan muutamia kappaleita 25 grammasta näytettä. Näiltä osin virtsa täyttää kirkkaasti lannoitevalmisteasetuksen mikrobiologiset vaatimukset.

Erityisen hyvin virtsa sopii paljon typpeä vaativille kasveille.

Kloorille aroille kasveille sen sijaan se ei sovi. Niitä ovat esimerkiksi alppiruusut, atsaleot ja marjakasvit. Marjakasveista sitä parhaiten sietää mustaherukka.

Ongelmatonta virtsan käyttö lannoitteena ei vielä ole. Suurimmat pulmat ovat tällä hetkellä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Lyhyen aikavälin tavoitteena on hyödyntää menetelmää nimenomaan tapahtumien wc-järjestelyissä, mutta pidemmällä aikavälillä koko infrastruktuuri voitaisiin järjestää toisin. Tulevaisuuden asuinalueita suunniteltaessa voi jo nyt olla realistinen vaihtoehto suunnitella vaihtoehtoinen viemäröinti.

Halvasta kokeilusta ei bioureassa ole ollut kysymys.

– Virtsalitran hinnaksi on tullut noin euro tässä hankkeessa. Tosin täytyy muistaa, että nyt kaikki tehdään ensimmäistä kertaa ja on vaatinut paljon työvoimaa, kertoo Viskari. HÄSA