Kanta-Häme

Fimea huolestui särkylääkkeiden aiheuttamista kuolemista

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on huolissaan särkylääkkeiden aiheuttamista kuolemista sekä muista terveyshaitoista.

Suomalaista tutkimustietoa särkylääkkeiden aiheuttamista kuolemantapauksista ei ole. Yhdysvalloissa asiaa on kuitenkin tutkittu ja tämän tutkimuksen tulosten perusteella Fimeassa on päätelty, että särkylääkkeet saattaisivat Suomessakin olla osallisina jopa noin 200–400 kuolemantapauksessa.

– Luku on hätkähdyttävän suuri, mutta sitä on vaikea osoittaa todeksi. Särkylääkkeet itsessään eivät tapa, mutta ne saattavat lisätä riskiä mahasuolikanavan verenvuotoon, joka taas voi aiheuttaa kuoleman, sanoo johtaja Erkki Palva Fimeasta.

Sisäinen verenvuoto on haittavaikutuksista vakavin, joskin särkylääkkeiden käytön tiedetään joissakin tapauksissa lisäävän myös sydäninfarktin riskiä.

Tahatonta yhteiskäyttöä

Monimutkaiseksi asian tekee se, että ihmisten kyky sietää särkylääkkeitä saattaa vaihdella kovastikin. Se kuitenkin tiedetään varmasti, että haittavaikutusten riskiä lisäävät sekä apteekista reseptivapaasti saatavat että varsinaiset reseptilääkkeet.

Tutuista reseptivapaista lääkkeistä riskiä aiheuttavat esimerkiksi asetyylisalisyylihappo, ibuprofeeni sekä ketoprofeeni. Parasetamolia sisältävät valmisteet sen sijaan eivät lisää mahaverenvuodon riskiä.

Reseptivapaissa lääkkeissä asiakkaan kannalta ongelmana on se, ettei lääkkeiden vaikuttavia aineita välttämättä tunnisteta. Flunssapotilas saattaa esimerkiksi napata flunssan oireisiinsa apteekista saatavaa kuumejuomaa, jonka päälle saatetaan vielä ottaa vielä paria eri särkylääkettä, esimerkiksi sitä tuttua buranaa.

– Moni ei tule ajatelleeksi, että nämä kuumejuomat sisältävät jo valmiiksi tulehduskipulääkettä. Lopputulos saattaa olla isokin annos särkylääkettä, kun erilaisia valmisteita käytetään samaan aikaan.

Mahdollisimman vähän ja lyhyen aikaa

Koska ihmiset ovat erilaisia, ei yksinkertaista nyrkkisääntöä särkylääkkeiden määrästä ja annostelusta voi antaa. Jonkinlaisen ohjeen Palva on kuitenkin valmis muotoilemaan:

– Haittavaikutusten riski riippuu aina käytetystä lääkeannoksesta, mutta myös käytön pituudella on vaikutusta. Eli suositeltavaa olisi käyttää mahdollisimman pieniä annoksia ja mahdollisimman lyhyen aikaa.

Asiakkaan kannalta tärkeää olisikin, että tällä olisi aina mahdollisuus varmistua ostamiensa tuotteiden vaikuttavista aineista. Tästä syystä Fimeassa suhtaudutaan varauksella keskusteluun reseptivapaiden särkylääkkeiden myynnin vapauttamisesta. (HäSa)

 

 

 

Nyt kerätään myös asiakkaan kokemuksia

Fimea on ryhtynyt keräämään nyt myös asiakkaiden tekemiä haittavaikutusilmoituksia.
 
Aikaisemmin lääkehaitoista ovat saaneet ilmoittaa vain terveysalan ammattilaiset, käytännössä apteekkien henkilökunta sekä lääkärit.
 
Oudot jutut kiinnostavat
Asiakkaiden suuntaan haittojen ilmoitusmahdollisuutta ei ole vielä markkinoitu laajemmin, sillä Fimeassa odotellaan yhä lääketurvadirektiivin voimaan tuloa.
 
Direktiivin valmistelu on yhä kesken sosiaali- ja terveysministeriössä.
 
– Olemme kiinnostuneita lähinnä kaikista vakavista ja oudoista jutuista, ei niistä tutuista haittavaikutuksista, joita jo pakkausselosteessakin on lueteltu, johtaja Erkki Palva Fimeasta sanoo.
 
Ammattilaisille ohjeeksi on annettu, että jos oireen nähtyään tekee mieli kääntyä kollegan puoleen ja kysyä, onko tämä koskaan nähnyt vastaavaa, lukeutuu tapaus Fimean näkökulmasta kaikkein kiinnostavimpien joukkoon.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930