Kanta-Häme

Flunssakierteen syyllinen olikin huono sisäilma

Rakennusten huonosta sisäilmasta kärsivät niin lapset kuin aikuiset.

Iso osa viisikymppisestä, sairaasta rakennuskannasta tarjoaa tilat kouluille, päiväkodeille, varuskunnille, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Ongelma on tiedossa, mutta siihen ei ole puututtu, koska rakennusvelka on valtava eikä selkeää vastuunkantajaa ole helppo osoittaa.

Tätä mieltä on Hengitysliitto, joka on kuluneen syksyn aikana jalkautunut kaupunkeihin ympäri Suomea keskustellakseen aiheesta paitsi kuntalaisten, myös kuntapäättäjien kanssa.

Hengitysliiton suunnittelija Katri Nokela kehaisee Hämeenlinnan kaupungin tekemää toimintamallia rakennusten korjaamiseksi mutta toivoo, että vastaavanlainen suunnitelma löytyisi myös ihmisten varalle.

– Usein kunnan työntekijät ja työterveydenhuollon piirissä olevat aikuiset saavat vielä apua, mutta miten on muiden kaupunkilaisten laita? Esimerkiksi kotonaan sairastuva ei toistaiseksi saa apua mistään.

Työterveys jakamaan tietämystään kouluihin

Apua on vaikea saada, sillä vastuu kuuluu usealle taholle. Myös terveydenhoitoalan tietämys aiheesta on Hengitysliiton mukaan levällään.

– Suomessa on hyvä terveydenhuolto, mutta yhteistyötä esimerkiksi työterveyden ja kouluterveydenhuollon välillä olisi tehostettava huomattavasti, sanoo työterveyslääketieteen professori, lääkäri Tuula Putus.

Putus korostaa, ettei sairastunut välttämättä osaa eikä edes jaksa luovia byrokratiaviidakossa ja hakea apua viipale kerrallaan eri paikoista.

Työterveydenhuolto on kunnostautunut Putuksen mukaan erityisesti potilaiden riskiarvioinnissa. Esimerkiksi tätä tietoa pitäisi jakaa myös kouluterveydenhuollon puolelle.

1,5 miljardilla korjattaisiin kaikki koulut

Putus kuvaa sisäilmaongelmaa tulipalon metaforana, jossa joka ikiselle paikalla olevalle annetaan apua, vaikka hän ei lieskoja näkisikään tai savua haistaisikaan.

Ennaltaehkäisevällä työllä päästäisiin ongelmanratkaisussa jo pitkälle, ja hyvä kiinteistönhoito ja ajoissa tehdyt korjaukset säästäisivät monelta sairastumiselta. Myös työterveyslaitoksen mukaan 1,5 miljardin euron satsaus koko maan koulukantaan maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa.

– Jähmeyden ja viivyttelyn sijaan olisi kuljettava enemmän etukenossa. Paikkauskorjaukset huone kerrallaan eivät riitä, jos muualla rakennuksessa työskennellään tai opiskellaan entiseen tapaan ja altistutaan homeelle yhä enemmän, Putus sanoo.

Ei mitään hörhöilyä

Turenkilainen Minna Halonen ennätti hakea apteekista aika monta antibioottikuuria, ennen kuin todellinen syy koko perhettä vaivanneeseen tulehduskierteeseen selvisi.

Kuusikymmentäluvulla rakennetusta kerrostaloasunnosta löytyi sädesieniä, hiivoja ja homeita vuonna 2005, siis kuutisen vuotta sen jälkeen, kun sairastelu alkoi.

– Kun muutimme uuteen asuntoon, migreeni, poskiontelo-, silmä-, korva- ja kurkkutulehdukset jäivät saman tien. Se jo varmasti todistaa sen, ettei tässä ole pelkästään kyse keski-ikäisten, masentuneisuuteen taipuvaisten naisten tuoksu- ja homehörhöilystä, Halonen sanoo vinosti hymyillen.

Oikeastaan Halonen ei edes vitsaile. Hän kertoo aiemmin jopa ajatelleensa homeongelmien sijaitsevan lähinnä korvien välissä.

– Sitten se kopsahtikin omaan nilkkaan. (HäSa)