Kanta-Häme

Flunssapöpöt viettävät kulta-aikaansa, mutta se ei ole näkynyt potilasbuumina

Syksyyn ja talveen ajoittuva flunssakausi toistuu vuosittain. Eri viruksilla on oma vuodenaikaisrytminsä. Syytä tosin ei tarkalleen tiedetä.
Syksyyn ja talveen ajoittuva flunssakausi toistuu vuosittain. Eri viruksilla on oma vuodenaikaisrytminsä. Syytä tosin ei tarkalleen tiedetä. Arkistokuva

Nuhakuumetta aiheuttavat virukset vievät monet jälleen vuodelepoon vuoden taittuessa talvea kohti. Suurta flunssa-aaltoa ei Suomessa kuitenkaan ole syksyn aikana koettu, sairaanhoitopiireistä kerrotaan.

–  Itse asiassa tällä hetkellä on ollut yllättävän rauhallista. Meillä ei mikään erityinen flunssavirus ole jyllännyt eikä mitään erityistä potilasbuumia ole ollut nähtävissä, sanoo infektiolääkäri Reetta Huttunen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Samankaltainen viesti kantautuu myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus). Sen sijaan Oulun yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Teija Puhto kertoo, että flunssaa aiheuttavien virusten määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

–  Hengitystieviruslöydösten määrä on nousussa, kun verrataan elo-, syys- ja lokakuuta. Ei mitään massiivista nousua ole, mutta pikkuhiljaa lisääntyvät, Puhto sanoo.

–  Jonkin verran lapsia on ollut lasten infektio-osastolla näiden hengitystievirusten hoidossa, hän jatkaa.

Puhton mukaan erilaisia flunssaviruksia, kuten adeno- ja rinoviruksia, on liikkeellä paljon.

Syksyyn ja talveen ajoittuva flunssakausi toistuu vuosittain. Eri viruksilla on oma vuodenaikaisrytminsä. Syytä tosin ei tarkalleen tiedetä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Niina Ikonen.

–  Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia esiintyy ympäri vuoden, mutta taudit painottuvat syksyyn ja talveen. Osittain varmaan vaikuttaa se, että pisara- ja kosketustartuntana leviävät virukset pääsevät tällöin helpommin leviämään henkilöstä toiseen, kun ihmiset ovat tiiviisti yhdessä sisätiloissa, Ikonen arvioi.

Influenssaepidemia ajoittunee uuden vuoden puolelle

Sairaanhoitopiireistä uskotaan, että influenssaepidemia ajoittuu kevään puolelle. Toistaiseksi on hoidettu vasta yksittäisiä influenssatapauksia.

THL:llä on asiasta samanlainen käsitys.

–  Tartuntatautirekisterissä on vasta yksittäisiä tapauksia. Sama tilanne on muuallakin Euroopassa. Ei ole viitteitä siitä, että epidemia olisi käynnistymässä ihan lähiaikoina, Ikonen sanoo.

Ihmisille tautia aiheuttavat influenssavirukset jaetaan kahteen päätyyppiin, A- ja B-viruksiin. THL:n erityisasiantuntijan mukaan vakavampaa sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia ilmenee etenkin silloin, kun valtaviruksena ovat A-viruksien alatyypit H3N2 tai H1N1 eli niin kutsuttu sikainfluenssa.

Tulevan influenssaepidemian laajuutta ja vakavuutta on kuitenkin vaikea ennustaa etukäteen.

–  Kaikkia eri influenssatyyppejä kiertää maailmalla koko ajan, joten on vaikea sanoa, mikä on valtavirus tulevana influenssakautena. Talvella 2018 oli poikkeuksellisen paljon B-viruksia. Talven 2019 aikana puolestaan todettiin lähes ainoastaan A-viruksia, Ikonen kertoo.

Rokotukset kuukauden viiveellä

Kansallisen rokotusohjelman influenssarokotukset aloitetaan tänä vuonna tavallista myöhemmin. Maailman terveysjärjestö WHO otti lisäaikaa rokotusvirussuosituksen antamisessa, mikä aiheutti viiveen rokotteen valmistuksessa.

Yleensä rokotukset on aloitettu pian syysloman jälkeen. Nyt rokotetta on alkanut jo saapua Suomeen pieninä erinä.

–  Olemme suositelleet, että joukkorokotukset aloitettaisiin marraskuun loppuvaiheessa. Silloin katsotaan, että kaikissa kunnissa on riittävästi rokotetta, THL:n Ikonen sanoo.

–  Tämänhetkisen tilanteen valossa ehtii hyvin saamaan rokotteen ennen kuin epidemia alkaa.

Sairaaloista kerrotaan, että henkilökunnan rokottaminen aloitetaan lähiviikkojen aikana. Helsingin ja Uudenmaan alueella riskiryhmien rokotukset on jo aloitettu.

–  Nyt rokotetaan korkean riskin ryhmiä ja henkilökuntaa, jotka hoitavat riskiryhmiä, sanoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila Husin tulehduskeskuksesta.

Influenssaviruksiin parhaan suojan antaa THL:n mukaan rokote. Hengitystieinfektioiden ehkäisyssä keskeisintä on hyvä käsihygienia. Suojaamalla suunsa yskiessä ja aivastaessa estää virusta leviämästä lähiympäristöön.