fbpx
Kanta-Häme

Forssan seudun yrittäjät kiistelevät Jospakista ­– osakas­so­pi­muk­sen ainutlaatuinen kiista korkeimpaan oikeuteen

Kiistat piti selvittää Hämeen kauppakamarin välityslautakunnan välimies, mutta sillä ei ole välityslautakuntaa.
Jospakin päätuotteita ovat elintarvikevuoat, joiden valmistukseen käytetään vain vähän muovia. Kuva: -

Tunnettujen l ounaishämäläisten yrittäjien kiistan selvittelystä on tullut ainutlaatuinen oikeusriita. Forssalaisen elintarvikepakkauksia valmistavan Jospakin osakkaat kiistelevät tuomioistumissa, voidaanko heidän riitansa ratkaista välimiesmenettelyssä.

Kiistan osapuolina ovat Jospakin omistajat Jari Stenberg, Jouni Suokas ja Jopamac. Kun Suokas perheineen omistaa kokonaan Jopamacin, osapuolina ovat käytännössä hän ja Stenberg.

Stenberg on toimitusjohtaja ja pääomistaja Jarkir-nimisessä forssalaisessa yrityksessä, jonka liikevaihto oli viime vuonna 26,8 miljoonaa euroa. Jarkir tunnetaan myös aputoiminimestään JK Sorajaloste.

Suokkaan omistama Jopamac omistaa kaupparekisteritietojen muka an kokonaan Forssassa toimivan Jomet-nimisen yrityksen, joka valmistaa teollisuusautomaatiota. Jomet on yrityssaneerauksessa.

Osakassopimuksessa virhe

Kiistan ydin on, että Jospakin osakkaat ovat tehneet osakassopimuksen, jonka mukaan osapuolten erimielisyys ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Osakassopimuksen mukaan Hämeen kauppakamarin välityslautakunta nimittää välimiehen, jos osapuolet eivät pääse välimiehestä yksimielisyyteen. Hämeen kauppakamarilla ei ole kuitenkaan välityslautakuntaa.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan osakassopimuksen virhe johtaa siihen, ettei välimiesmenettelylle ole edellytyksiä. Käräjäoikeus katsoi siten, ettei se voi nimittää välimiestä. Turun hovioikeus oli pä i nvastaista mieltä ja palautti asian käräjäoikeudelle. Nyt riita on korkeimmassa oikeudessa.

Jospak on vuonna 2014 perustettu forssalainen yhtiö, joka on erikoistunut elintarvikevuokien valmistukseen. Vuokia markkinoidaan vähän muovia sisältävinä ja ympäristöystävällisinä.

Riidan sisältö salattiin

Oikeudenkäyntien aineistoista ei selviä lainkaan, mistä osakkaiden riidassa on kyse. Käräjäoikeus määräsi Stenbergin pyynnöstä kokonaan salaiseksi hakemuksen kappaleen ”Riidan sisältö”.

Stenberg teki kesäkuussa 2020 käräjäoikeudelle esityksen välimiehen määräämisestä. Suokas ja Jopamac vastapuol i na vastustivat välimiehen määräämistä. Perusteluna oli, että osakassopimuksen mukaan menettelyssä tulisi noudattaa sääntöjä, joita ei ole olemassakaan.

Käräjäoikeus totesi, ettei sen tule hakemusasiassa arvioida välityssopimuksen pätevyyttä. Käräjäoikeuden mukaan virhe välimiehen määräämisessä johtaa kuitenkin siihen, ettei käräjäoikeus voi määrätä välimiestä.

Stenberg valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Valituksessa sanottiin, ettei sopimuksen virhe tai erehdys tee riidan ratkaisutavasta pätemätöntä. Suokkaan ja Jopamacin vastauksessa katsottiin, ettei välimiehen määräämisestä voi lain mukaan valittaa ja ettei käräjäoikeuden päätös siten ole valituskelpoinen. Itse asiassa viitattiin käräjäoikeuden perusteluihin.

Oikeuskäytäntöä ei ollut olemassa

Hovioikeus totesi ratkaisussaan viime helmikuussa, ettei asiaa koskevaa julkaistua oikeuskäytäntöä ole olemassa. Tuomioistuin oli kuitenkin käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä siitä, että päätöksestä saattoi valittaa, vaikka itse henkilön nimittämisestä välimieheksi ei voi valittaa.

Hovioikeuden mielestä tuomioistuimen on välimiesmenettelylain mukaisesti määrättävä välimies, jos menettelylle ei ole laillisia esteitä. Välityslausekkeen virhe merkitsee vain, että osapuolet eivät ole sopineet pätevästi, mikä taho nimittää välitysmiehen.

Hovioikeus punnitsi, nimittääkö se itse välimiehen vai kumoaako se käräjäoikeuden päätöksen ja palauttaa asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hovioikeus päätti kumota päätöksen, jotta osapuolilla olisi mahdollisuus valittaa myös sen tekemästä päätöksestä.

Korkein oikeus antoi valitusluvan

Turun hovioikeuden ratkaisu oli niin ainutlaatuinen, että se julkaistiin oikeusministeriön oikeudellisen aineiston verkkosivusto ss a Finlexissä toukokuussa.

Suokas haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden päätökseen. Korkein oikeus myönsi kesäkuun lopulla valitusluvan . Se hylkää yli 90 prosenttia valituslupahakemuksista.

Jari Stenberg ja Jouni Suokas eivät halunneet kommentoida kiistaa millään tavalla Hämeen Sanomille.

Menot