Kanta-Häme

Fosfori kuormittaa Hirvijärveä

Hirvijärven suojeluyhdistys patistaa ranta-asukkaita, kesämökkiläisiä ja valuma-alueen maatalousyrittäjiä mukaan taisteluun järven rehevöitymistä vastaan. Järvellä tehty ravinnetutkimus paljasti valuma-alueen kuormittavan järveä. Suurin ongelma on fosfori.

– Järven veden vaihtuminen kestää seitsemän vuotta. Kun fosforia valuu järveen vuosittain yli 330 kiloa ja pois vain 50– 60 kiloa, tila heikkenee väistämättä, jollei mitään tehdä, sanoo Hirvijärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Happonen.

Järveen laskee 14 puroa, mutta lähes puolet järveen virtaavasta vedestä on peräisin laajojen peltoaukeamien halki virtaavasta Vehkalamminojasta. Hirvijärvestä vesi virtaa pois Kenkiänojaa pitkin Vatsiaan.

Keväisin ja syksyisin järven säännöstelyyn liittyvät juoksutukset laskevat veden pintaa niin matalalle, että parina talvena järven jää jäi tyhjän päälle. Massoina murtuneet jäälautat rikkoivat laitureita, siirsivät kiviä ja söivät rantahietikot pois.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Uudenmaan Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen Hirvijärven säännöstelystä tekemä purkuanomus on parhaillaan vesioikeuden käsiteltävänä.

Jätevesijärjestelmät kuntoon

Suojeluyhdistyksen perustajajäsen Kirsti Fallenius pitää tärkeänä saada kaikki kunnostamaan omat pihansa ja jätevesijärjestelmänsä ennen vuotta 2017. Tuolloin laki haja-asutusalueiden jätevesien järjestämisestä edellyttää järjestelmien olevan kunnossa.

Riihimäen kaupunki on mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hajajätevesineuvontahankkeessa, jonka hajajätevesineuvoja on jo kiertänyt Hirvijärven ranta-asukkaiden luona.

– Syksyllä suojeluyhdistyksen on tarkoitus ottaa yhteyttä myös Lopen puolen kiinteistöihin. Neuvottelemme samalla mallilla maatalousyrittäjien kanssa kuin on tehty Loppijärven valuma-alueella, kertoo Riitta Happonen.

Järven kunto on heikkenemässä

Hirvijärven suojeluyhdistyksen vuonna 2011 tekemä ravinnetutkimus oli jo toinen.

– Ensimmäinen tehtiin vuonna 1991, jolloin järven kunto todettiin hyväksi. Hirvijärvi olikin Päijänne-tunnelin käyttöönottoon saakka Helsingin raakavesiallas. Nytkin Pääkaupunkiseudun vesi käyttää Hirvijärveä raakaveden varajärjestelmänä kriisitilanteita silmälläpitäen, kertoo Kirsti Fallenius.

Parissakymmenessä vuodessa järven kunto on heikentynyt, vaikkakin järvellä on Falleniuksen mukaan aina ollut lievää sinileväkukintaa. Pahimmat alueet ovat Riihimäen kaupungin uimarannan puolella. Muualla tuulet hajottavat kukinnot muutamassa päivässä.

Ravinnetutkimus paljasti pari vuotta sitten Riihimäen seurakunnan leirikeskuksen jätevesien puhdistuksen mahdollisen tehostamistarpeen. Puhdistetun jäteveden pitoisuudet tutkitaan nyt neljä kertaa vuodessa.

Ranta-asukkaat pelkäävät Kytäjän puoleisen rannan laajojen metsänhakkuiden päästävän lähivuosina humusta ja ravinteita entistä nopeammin järveen.

– Kun suojeluyhdistys 25 vuotta sitten perustettiin ja ravinnetutkimusta lähdettiin tekemään, pelättiin metsien lannoituksen ja hakkuiden jo pilanneen vettä. Tuolloin huoli oli vielä turha, mutta lähdimme torjumaan väistämätöntä kehitystä, Kirsti Fallenius sanoo.

Hirvijärven suojeluyhdistys houkuttelee toimintaansa mukaan eri alojen asiantuntijoita, joiden tieto-taitoa halutaan käyttää järven hyväksi.

– Hallitukseen ei tarvitse sitoutua eikä paperitöihin, nauraa Riitta Happonen. (HäSa)