Kanta-Häme

Fysioterapian vaikuttavuus puhuu puolestaan

Kansaneläkelaitos Kela pitää kustantamiaan fysioterapioita pääsääntöisesti toimivina ja tuloksellisina.

– Fysioterapia on elinehto suurelle osalle palvelun saajista. Se on osoitettu hyödylliseksi monella tapaa monissa selvityksissä ja tutkimuksissa, sanoo Kansaneläkelaitos Kelan tutkimuksen tutkimustiimin päällikkö, kuntoutuksen ja toimintaterapian dosentti Anna-Liisa Salminen.

Kela kustantaa fysioterapiaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ja seuraa fysioterapian vaikuttavuutta.

Tavallisemmat fysioterapiaa vaativat, lääkärin määräämät hoidot kustantaa julkinen terveydenhuolto ja on vastuussa kustantamansa fysioterapian seurannasta.

Kelan kuntoutusta, myös fysioterapiaa, annetaan muun muassa MS-potilaille, kehitysvammaisille, CP-vammaisille ja neurologista sairautta, kuten aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville.

– Keskeisin hyöty on liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito sekä mahdollisuus itsenäisempään elämään. Se vaikuttaa suoraan avun ja laitoshoidon tarpeen vähenemiseen ja sitä kautta yhteiskunnan varojen säästymiseen.

Salminen myöntää, että on niitäkin, joita fysioterapia ei auta.

– Kyse voi olla vamman laadusta, mutta myös siitä, ettei ole motivaatiota sitoutua fysioterapiaan. Silloin ei edistymistäkään tapahdu.

Kelan järjestämä kuntoutus on aina lääkärin määräämää. Potilaalle tehdään kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan hoidon edetessä.

– Siinä yleensä havaitaan, miten tavoitteet on saavutettu. Jos edistymistä ei tapahdu, fysioterapian voi lopettaa tai sen voi evätä. Fysioterapian myöntäminen ei ole aina itsestään selvää, Kelan tutkimustiimin päällikkö Anna-Liisa Salminen toteaa.

Yksi fysioterapian ja yleensäkin kuntoutuksen onnistumisen ydinkysymyksistä on oikeanlainen motivointi. Terapeutilla pitää olla hallussaan myös hyvät vuorovaikutustaidot.

Salmisen mukaan tärkeää on katsoa tilannetta asiakkaan lähtökohdista.

– Hänelle fysioterapian tavoite voi olla, että hän pystyy hakemaan lehden postilaatikosta joka päivä tai menemään parvekkeelle tupakalle. Jos tavoite ei ole merkityksellinen asiakkaalle, silloin kuntoutus ei motivoi.

Fysioterapian vaikuttavuutta puoltavasta tutkimusnäytöstä ei ole pulaa myöskään Kuntoutusalan asiantuntijat ry:n ja Suomen fysioterapeutit ry:n puheenjohtajan Tiina Mäkisen mukaan.

– Näyttöä löytyy muun muassa niin neurologisten potilaiden kuin tuki- ja liikuntaelinvaivaisten sekä lasten kuntoutuksesta.

– Paljon tehdään myös turhia polvi- ja olkapääleikkauksia. Tutkimusten mukaan kuntoutuksella saadaan vähintään yhtä hyviä tai parempia tuloksia kuin leikkauksella, Mäkinen painottaa.

Lisäksi esimerkiksi polven ja lonkan nivelrikosta on omat fysioterapiasuosituksensa, joissa todetaan fysioterapiasta olevan hyötyä kyseiselle kohderyhmälle.

– Viime aikoina on puhuttu paljon kivun hoidosta, ja siihenkin liittyen fysioterapiasta on saatu hyviä tutkimustuloksia, Mäkinen sanoo.

Kuntoutusalan asiantuntija, fysioterapeutti Outi Töytäri Tehystä korostaa, että fysioterapia on oleellista etenkin lonkkamurtuma- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaille.

– Fysioterapeutti on heti leikkauksen jälkeen oleellisin henkilö potilaan kannalta. Leikkaus ei tee potilasta toimintakykyiseksi, vaan tarvitaan kuntoutusta, Töytäri korostaa.

Tärkeänä fysioterapian kohderyhmänä hän näkee myös vanhukset.

– Tavoitteena on, että he pystyvät elämään kotonaan mahdollisimman pitkään. Siinä tarvitaan fysioterapeuttia ja moniammatillista työryhmää. On esimerkkejä, että kuntoutuksella on voitu jopa luopua osasta kotipalveluista.