Kanta-Häme

Gallen-Kallelan Ainoja onkin kaksi – tunnistatko erot?

Kaikkihan me tunnemme Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin. Sen, jossa Väinämöinen kurkottelee veneestä alastoman Ainon perään.

Tiesitkö, että Aino-triptyykkejä on kaksi? Se kuuluisin on Helsingissä Ateneumin taidemuseossa. Se on vuodelta 1891.

Kaikki eivät sen sijaan tiedä, että Suomen Pankin suljettujen ovien takaa löytyy Aino-triptyykin ensimmäinen versio, jonka Gallen-Kallela (silloin vielä Axel Gallén) maalasi Ranskassa vuonna 1889.

Naturalistina Gallen-Kallelalle tuotti tuskaa, kun Pariisista ei tahtonut löytyä riittävän suomalaisen näköistä mallia Ainoksi. Isoin ero töissä onkin juuri Ainoissa. Ateneumin Ainoon Gallen-Kallela sai malliksi oman vaimonsa Maryn.

Muuten itse maalauksissa on hyvin vähän eroa. Asetelmat ja maisemat ovat samat.

Hakaristit hätkähdyttävät

Toinen iso ero on kehyksissä. Suomen Pankin kehyksiä kiertävät svastika-ornamentit, jotka nykyään tunnetaan natsi-Saksan hakaristeinä.

– Svastika on vanha, useiden kulttuurien tuntema aurinkosymboli. Etenkin ulkomaalaisille vieraille niitä joutuu selittelemään. Natsejahan ei ollut vielä olemassakaan, kun ne on tehty, kertoo Suomen Pankin taideasiantuntija Markku Valkonen.

Suomen Pankin Aino-triptyykki ei ole tavallisesti yleisön nähtävissä, mutta tulevan viikon perjantaina 27. tammikuuta Suomen Pankki avaa ovensa neljäksi päiväksi. Näyttelyyn on koottu kaikkiaan lähes 70 merkittävää teosta pankin kokoelmasta.

Ainoon ja useisiin muihin näyttelyn töihin pääsee tutustumaan myös verkkoon avatussa palvelussa osoitteessa Kansakunnanomaisuutta.fi.

 

Suomen Pankin avoimet ovet -näyttely 27.–30.1. Suomen Pankin pääkonttorissa Snellmaninaukiolla Helsingissä.