Kanta-Häme

Gary Wornell meni sekaisin Nepalin väreistä, tuoksuista ja rummutuksesta  

Juonen paljastumisen uhallakin aloitetaan Lahden taidemuseon viimeisestä näyttelyhuoneesta. Sen toisella puolella roikkuu 108 buddhalaista rukouslippua, joihin on tulostettu värikkäitä kuvia nepalilaisista käsityöntekijöistä. 

– Rukousnauhassa on 108 helmeä, ja Nepali on minulle kuin rukous. Se on tuonut elämääni valtavan määrän rikkautta, sanoo museon uuden näyttelyn kuraattori Gary Wornell.  

Teeskentelemättömien tilannekuvien vastapainona toisella puolella tilaa käsityöläiset poseeravat virallisina ja vakavina mustavalkopotreteissa. Yleensähän muotokuvissa ylvästelevät tärkeät ja kuuluisat ihmiset.

– Halusin kääntää tilanteen toisin päin. Antaa käsityöläisille statusta ja arvokkuutta, joita heillä ei ole. Monista ei ole koskaan aikaisemmin edes otettu valokuvaa, kertoo Wornell.

– Emme tiedä näistä käsityöpajoissa työskentelevistä, lahjakkaista ja työlleen omistautuneista ihmisistä mitään. Usein heidän pomonsa antoivat minulle viisi minuuttia aikaa ottaa kuva.

Wornell innostui Nepalista tosissaan vuonna 2012. Hän on ajanut Kathmandun laaksossa moottori- ja polkupyörällä tuhansia kilometrejä ja ottanut yli 30 000 valokuvaa.

– Olen erittäin onnekas. Tämä oli todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun ulkopuolinen asui käsityöläisten kanssa.

Hän kertoo pohtineensa millaisia kuvia Nepalin aarre -näyttelyyn toisi, millaisista kuvista suomalaiset voisivat pitää. Kenties hillityistä?

– Mutta kun nepalilaiset eivät pelkää käyttää värejä. He ovat hulluina niihin!

Näyttelyssä värit ovat karanneet kuvista ja esineistä museon seinille, jotka hehkuvat rukouslippujen sävyissä. 

– Nepalissa kenelläkään ei ole kotona valkoisia seiniä, nauraa Wornell. 

Näyttely ei tarjoa vain silmänruokaa. Taustalla soi paikallinen musiikki. 

– Nepalissa kuulee rumpuja joka päivä ennen kuin niitä näkee. Maassa on 90 virallista juhlapäivää vuodessa. Jos laskee yhteen eri uskontojen ja heimojen omat juhlat, ei 365 päivää vuodessa edes riitä. 

Wornellin idea maustaa näyttelyn ilma suitsukkeiden tuoksulla sai museolta nihkeän vastaanoton. Niiden sijaan nuuskittavana on tuoksukulhoja, joiden sisältö on kerätty Kathmandun laakson metsistä.        

– Nepalissa aisteja viekoittelevien ärsykkeiden määrä on tyrmäävä! sanoo Wornell.

Samaa voi sanoa myös näyttelyn esittelemistä käsityötaitojen kirjosta. iPhonella otettujen kuvien ja videoiden avulla kävijä pääsee seuraamaan mm. kuparin valamista, kultaamista, metalli- ja puukaiverrusta, kankaiden ja mattojen kudontaan, paperin valmistusta ja koristelua sekä rumpujen, suitsukkeiden ja rukouslippujen tekoa.

Esineistöä Wornell on tuonut Lahteen sen verran kuin on pystynyt. Osa näyttelyn taidekäsitöistä on myynnissä.     

Nepalin aarre on ennen kaikkea kunnianosoitus nepalilaiselle taidekäsityölle, mutta myös tilannekuva.

– Tänä päivänä lapset saavat entistä parempaa koulutusta ja ovat yhteydessä muuhun maailman aivan eri tavalla kuin vanhempansa. Sukupolvelta toiselle opetetut taidot alkavat pikkuhiljaa kuolla, sanoo Wornell.

– Perinteet voivat olla 10–15 vuodessa menneisyyttä. Tämä on ainutlaatuinen hetki Nepalin historiassa. HÄSA     
       
Nepalin aarre – Treasure of Nepal Lahden taidemuseossa 29.1.2017 asti. Gary Wornell on koonnut samannimisen kirjan, josta on saatavissa sekä suomen- että englanninkielinen versio. Taidekäsityötä on myynnissä museokaupassa.