Kanta-Häme

Globaalit myrskyt vaikuttavat täälläkin

Suomalaisten kiinnostus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin on asiantuntijan mukaan ollut viime vuosina nousussa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen huomauttaa, että viime vuosikymmenellä suomalaiset ehtivät tottua myönteisiin tulevaisuudennäkymiin.

– Maailmaa on kuitenkin nykyään hankala ennakoida.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä käsitellään tänä syksynä Hämeenlinnassa.

Vanajaveden Opisto ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI) järjestävät luentosarjan Suomen asemasta globaalissa ympäristössä.

Rehtori Outi Itäluoma huomauttaa, että sekä opisto että UPI haluavat tarjota korkeatasoista, poliittisesti ja uskonnollisesti värittämätöntä tietoa.

UPI on eduskunnan rahoittama tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa poliittisten päättäjien ja tieteentekijöiden käyttöön sekä yhteiskunnallisen keskustelun tueksi.

Itäluoma uskoo, että luentosarjalle on kysyntää.

– Globaalien ilmiöiden syyt ja seuraukset eivät välttämättä ole selviä, vaikka ne vaikuttavat kotimaankin politiikkaan. Mittakaavana ei ole vain Suomi, vaan koko maapallo.

Vanajaveden Opiston tiedottajan Mikko Itävaaran mukaan luentojen aiheiksi haluttiin valita kestävät teemat, kuten Euroopan unionin yhtenäisyys.

– Vaikka Suomi onkin Euroopan koilliskolkassa, maailmanpolitiikan ja talouden globaalit myrskyt vaikuttavat myös täällä.

Tiilikainen huomauttaa, että Suomea koskettavat erityisesti Itämeren sotilaalliset jännitteet. Sekä Nato että Venäjä ovat jatkuvasti pinnalla julkisessa keskustelussa.

Esimerkiksi eilen maanantaina tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat Suomen ja Yhdysvaltain välisestä puolustusyhteistyöstä.

Yhteistyötä koskeva aiejulistus on valmisteilla puolustusministeriöiden välillä. Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat vastaavanlaisen yhteistyöjulistuksen kesäkuussa 2016.

Itämeren tilanteen lisäksi Tiilikainen nimeää tärkeäksi ulkopoliittiseksi aiheeksi terrori-iskut, jotka ovat tulleet aiempaa lähemmäksi suomalaisia esimerkiksi Belgiaan ja Saksaan. Lisäksi Ukrainan sota on tuonut sodan takaisin Euroopan maaperälle.

Tiilikainen huomauttaa, että suomalaisten ulkopolitiikan tuntemus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Yhtenä syynä siihen hän pitää riippumattomia medioita.

– Suomi on pieni maa, ja ulkopolitiikka mieleltään tärkeäksi aiheeksi.

Ensimmäisellä luennolla UPIn vanhempi tutkija Mikael Wigell käsittelee geoekonomiaa muuttuvassa maailmassa. Geoekonomialla tarkoitetaan voimapolitiikan harjoittamista taloudellisin keinoin.

Wigell huomauttaa, että vallankäytön tutkimuksessa on yleensä keskitytty aseelliseen vallankäyttöön.

Sen sijaan talous on yleensä nähty keskinäisenä yhteistyönä.

– Esimerkiksi Venäjä käyttää energiapolitiikkaansa geoekonomisessa mielessä, eli ajaa poliittisia päämääriä. HäSa